Villy Lindfelt, juristi
villy.lindfelt@lakius.fi
044 2358 211
Varaa maksuton alkukartoitus >
Vastaus haastehakemukseen riita-asiassa –
miten se laaditaan?
Oikeudenkäynti riita-asiassa käynnistyy kirjallisesta haastehakemuksesta, jonka oikeudenkäynnin aloittanut osapuoli, eli kantaja, jättää tuomioistuimelle. Käräjäoikeus tutkii vastaanottamansa haastehakemuksen, antaa haasteen tiedoksi vastaajalle ja pyytää vastaajaa määräajassa antamaan vastauksen oikeudenkäynnin aloittaneen osapuolen esittämiin vaatimuksiin. Haaste sisältää ohjeet siitä miten vastaus tulee antaa ja mitä sen tulee sisältää. Jos vastaaja antaa vastauksen ja vastustaa kannetta, oikeudenkäyntiä ja käsittelyä jatketaan sen jälkeen joko kirjallisessa tai suullisessa valmistelussa.
Vastaus haastehakemukseen on mahdollisuus vaikuttaa oikeudenkäynnin kulkuun. Tässä vaiheessa vastaaja voi tuoda esille oman näkemyksensä asiasta, kiistää kantajan vaatimukset ja esittää omat perusteensa sekä todisteensa.
vastaus annetaan kirjallisessa muodossa
Tuomioistuin kehottaa haasteessa vastaajaa vastaamaan kanteeseen kirjallisesti. Jos voidaan olettaa, että vastauksen antaminen suullisesti nopeuttaa asian käsittelyä tai että vastaaja ei vastaa kirjallisesti, häntä voidaan kehottaa vastaamaan suullisen valmistelun istunnossa.
Tuomioistuin voi vastaajan pyynnöstä erityisestä syystä sallia, että vastaus, joka on kehotettu toimittamaan kirjallisena, saadaan antaa suullisesti tuomioistuimen kansliassa tai istuntopaikalla.
Vastauksen sisältö
Vastauksessa vastaajaan tulee:
ilmoittaa, myöntääkö hän kanteen vai vastustaako hän sitä;
vastustaessaan kannetta esittää sellaiset perusteet vastustamiselle, joilla on merkitystä asian ratkaisemisen kannalta;
ilmoittaa mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka hän aikoo vastauksensa tueksi esittää, ja mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen;
esittää vaatimuksensa oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, jos hän pitää sitä aiheellisena;
liittää vastaukseen asiakirja, johon kanteen vastustaminen perustuu, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja ne kirjalliset todisteet, joihin vastauksessa vedotaan; sekä
tehdä mahdollinen väitteensä siitä, ettei tuomioistuin voi ottaa asiaa tutkittavaksi.
Käräjäoikeus voi lisäksi kehottaa vastaajaa lausumaan vastauksessaan jostakin erityisestä kysymyksestä.
Lisäksi vastaajan tulee ilmoittaa laillisen edustajansa tai asiamiehensä yhteystiedot sekä myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää (prosessiosoite). Vastaajan on myös ilmoitettava oma sekä todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero ja muut yhteystiedot soveltuvalla tavalla käräjäoikeudelle. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, vastaajan tulee viipymättä ilmoittaa siitä käräjäoikeudelle.
Vastaus on asianosaisen tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava. Laatijan on myös ilmoitettava ammattinsa ja kotipaikkansa.
Määräaika vastauksen antamiselle
Vastaus haasteeseen on annettava määräajassa. Määräaika vastauksen antamiselle on tyypillisesti asian laadusta riippuen 14 päivästä 30 päivään. Määräaikaa voidaan pyynnöstä erityisestä syystä pidentää.
Mitä seuraa, jos vastauksen jättää antamatta?
Jos vastausta ei toimiteta määräajassa, käräjäoikeus voi antaa asiassa yksipuolisen tuomion kantajan vaatimusten mukaisesti. Yksipuolinen tuomio voidaan antaa valmistelua jatkamatta myös silloin, jos vastaaja ei ole esittänyt vastauksessaan kanteen vastustamiselle perustetta tai vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta asian ratkaisemiseen. Edellä sanottu tarkoittaa, että vastaajan on suhtauduttava vastauksen laatimiseen vakavasti ja noudatettava vastauksen laatimiselle annettuja ohjeita.
Lue lisää, miten voimme auttaa riitojen ratkaisuun ja oikeudenkäynteihin liittyvissä asioissa.
