Villy Lindfelt, juristi
villy.lindfelt@lakius.fi
044 2358 211
Varaa maksuton alkukartoitus >
Haastehakemus riita-asiassa –
mikä se on ja miten se laaditaan?
Haastehakemus on juridinen asiakirja, joka käynnistää oikeudenkäynnin. Kirjallisen haastehakemuksen jättämistä voi pitää oikeudenkäynnin ensimmäisenä vaiheena ja askeleena, sillä riita-asian oikeudenkäynti tulee vireille kantajan toimesta tuomioistuimen kansliaan toimitettavalla kirjallisella haastehakemuksella. Kantajalla tarkoitetaan riidan sitä osapuolta, joka saattaa asian vireille tuomioistuimessa. Vastaaja taas on se riidan ja oikeudenkäynnin osapuoli, johon kantajan vaatimukset kohdistuvat.
Haastehakemus tulee jättää toimivaltaiseen tuomioistuimeen, joka yleensä on vastaajan kotipaikan mukaan määräytyvä käräjäoikeus. Haastehakemuksen voi toimittaa käräjäoikeuteen henkilökohtaisesti, postitse tai sähköpostitse. Tietyissä tapauksissa sähköinen asiointi on pakollista. Kun haastehakemus saapuu kansliaan, oikeudenkäynti tulee vireille ja sen valmistelu alkaa.
Mitä haastehakemuksen tulee sisältää
Haastehakemuksessa kantaja esittää, mitä hän vaatii riidan toiselta osapuolelta, eli vastaajalta, ja millä perusteella. Haastehakemuksen sisältö on laissa määritelty.
Haastehakemuksessa on ilmoitettava:
kantajan vaatimus tai vaatimukset;
seikat, joihin vaatimus perustuu;
mahdollisuuksien mukaan ne todisteet (kirjalliset todisteet ja/tai henkilötodistelu), jotka kantaja aikoo kanteensa tueksi esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen;
oikeudenkäyntikuluvaatimus, jos kantaja pitää sitä aiheellisena; sekä
millä perusteella tuomioistuin on toimivaltainen, jos toimivalta ei muutoin ilmene haastehakemuksesta tai sen liitteistä.
Haastehakemukseen on myös liitettävä se sopimus tai muu asiakirja, johon kantajan vaatimus mahdollisesti perustuu. Jos kysymyksessä on yksinkertainen riidaton velka-asia, eli summaarinen riita-asia, voidaan se panna vireille suppeammalla haastehakemuksella.
Haastehakemuksessa on myös ilmoitettava tuomioistuimen nimi, asianosaisten nimet ja kotipaikat sekä heidän laillisen edustajansa tai asiamiehensä yhteystiedot sekä se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää (prosessiosoite). Asianosaisten sekä todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero ja muut yhteystiedot on myös soveltuvalla tavalla ilmoitettava käräjäoikeudelle. Jos kantaja ei tiedä vastaajan yhteystietoja, hänen on ilmoitettava, mitä hän on tehnyt niiden selvittämiseksi. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, kantajan tulee viipymättä ilmoittaa siitä käräjäoikeudelle.
Haastehakemuksen allekirjoittaminen
Haastehakemus on asianosaisen tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava. Laatijan on samalla ilmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa.
Haastehakemuksen täydentäminen
Jos haastehakemus on puutteellinen, epäselvä tai sekava, käräjäoikeuden on kehotettava kantajaa määräajassa korjaamaan hakemustaan, jos se on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tai vastauksen antamista varten välttämätöntä. Kantajalle on samalla ilmoitettava, millä tavalla hakemus on puutteellinen, epäselvä tai sekava, ja että kanne voidaan jättää tutkimatta tai hylätä, jos kantaja ei noudata kehotusta.
Haastehakemuksessa ilmoitettavat todisteet
Kaikkia todisteita ei ole välttämätöntä ilmoittaa tai liittää haastehakemuksessa, eli todisteiden täydentäminen haastehakemuksen jättämisen jälkeen on mahdollista. Kaikki kirjalliset todisteet tulee kuitenkin olla esitettynä ja henkilötodistelu nimettynä viimeistään valmisteluistunnossa, sillä asianosainen ei saa pääkäsittelyssä vedota sellaiseen todisteeseen, johon hän ei ole vedonnut valmistelussa, ellei voida olettaa, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä (prekluusio).
Laadittava huolellisesti
Haastehakemus kannattaa laatia huolellisesti, sillä käräjäoikeus ei saa tuomita muuta tai enempää kuin mitä asianosainen on vaatinut, ellei asiasta ole säädetty toisin. Nostettua kannetta koskee myös ns. kanteenmuutoskielto, joka tarkoittaa, että nostettua kannetta ei pääsääntöisesti saa oikeudenkäynnin aikana muuttaa.
Käräjäoikeus lähettää vastaajalle
Kun käräjäoikeus on vastaanottanut haastehakemuksen, se tutkii sen ja pyytää tarvittaessa siitä kantajalta lisäselvitystä tai kehottaa korjaamaan siinä olevat puutteet. Tämän jälkeen käräjäoikeus antaa haasteen tiedoksi vastaajalle ja pyytää vastaajaa määräajassa antamaan vastauksen kantajan haastehakemuksessa esittämiin vaatimuksiin.
Lue toisesta kirjoituksestamme, miten oikeudenkäynti etenee haastehakemuksen jättämisen jälkeen.
Lue lisää, miten voimme auttaa riitojen ratkaisuun ja oikeudenkäynteihin liittyvissä asioissa.
