Villy Lindfelt, juristi
villy.lindfelt@lakius.fi
044 2358 211
Varaa maksuton alkukartoitus >
Oikeudenkäynti –
miten riita-asia etenee vaihe vaiheelta?
Yleensä yksityisten ihmisten tai yritysten välisiä erimielisyyksiä yritetään alkuun ratkaista neuvottelemalla ja sopimalla, mutta jos neuvottelut eivät johda tyydyttävään lopputulokseen, saattaa olla tarpeen ratkaista erimielisyys oikeudenkäynnissä puolueettoman tahon, eli tuomioistuimen toimesta. Aivan kuten tanssilla on koreografiansa ja näytelmällä kolme osaansa, myös oikeudenkäynnillä on omat vaiheensa. Käymme tässä kirjoituksessa läpi mitä riita-asian oikeudenkäynnillä tarkoitetaan ja mitkä ovat riita-asian oikeudenkäynnin päävaiheet.
Mikä on oikeudenkäynti riita-asiassa?
Riita-asian oikeudenkäynnillä tarkoitetaan kahden tai useamman osapuolen välisen, yksityisoikeudellisesta oikeussuhteesta johtuvan erimielisyyden ratkaisemista tuomioistuimessa. Riita-asian oikeudenkäynnin tarkoituksena on antaa puolueeton ja lainmukainen ratkaisu tilanteeseen. Riita-asian oikeudenkäynnit käsitellään yleensä ensiasteena käräjäoikeudessa. Riita-asian oikeudenkäyntiä kutsutaan myös siviiliprosessiksi.
Kenelle oikeudenkäynti riita-asiassa on tarkoitettu?
Oikeudenkäynti riita-asiassa on tarkoitettu tilanteisiin, joissa osapuolet eivät voi ratkaista erimielisyyttään neuvotteluin tai sovittelemalla. Riita voi koskea esimerkiksi sopimusrikkomusta, vahingonkorvausvaatimusta, kaupan purkua tai asunnon kauppaa. Oikeudenkäynnissä riidan osapuolia kutsutaan asianosaisiksi. Kantaja on se asianosainen, joka on saattanut asian vireille tuomioistuimessa ja vastaaja se, jota vastaan kantaja on esittänyt vaatimuksia ja nostanut kanteen.
Ennen oikeudenkäyntiä riitaa yleensä yritetään sopia
Ennen oikeudenkäyntiin ryhtymistä on aina suositeltavaa yrittää ratkaista riita sovinnollisesti. Sovinto voi säästää molemmilta osapuolilta aikaa, rahaa ja henkistä kuormitusta, joita oikeudenkäynti väistämättä aiheuttaa. Vähintään tulee ainakin arvioida olisiko sovinto mahdollinen. Yleensä oikeudellisiin toimenpiteisiin ei myöskään ryhdytä ennen kuin vastapuolelle on ilmoitettu vaatimukset ja annettu kohtuullinen harkinta-aika ja tilaisuus riidan ratkaisemiseen sopimalla. Riidan voi sinänsä sopia missä tahansa vaiheessa oikeudenkäynnin ulkopuolella tai sen aikana, eli sopiminen ei rajoitu vain aikaan ennen oikeudenkäynnin vireilletuloa. Sovintoratkaisut voivat syntyä osapuolten kesken tai käräjäoikeuden tuella. Tuomioistuin voi myös vahvistaa sovinnon. Jos osapuolet eivät onnistu sopimaan riitaa, voidaan asia saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Oikeudenkäynnin päävaiheet
1. Haastehakemus
Riita-asian oikeudenkäynti tulee vireille kantajan toimesta käräjäoikeuden kansliaan toimitettavalla kirjallisella haastehakemuksella. Toimivaltainen käräjäoikeus on yleensä vastaajan kotipaikan mukaan määräytyvä tuomioistuin. Haastehakemuksen voi toimittaa käräjäoikeuteen henkilökohtaisesti, postitse tai sähköpostitse. Tietyissä tapauksissa sähköinen asiointi on pakollinen. Kun haastehakemus saapuu kansliaan, oikeudenkäynti tulee vireille ja sen valmistelu alkaa.
Haastehakemuksessa kantaja esittää, mitä hän vaatii vastaajalta ja millä perusteella. Haastehakemuksen sisältö on laissa määritelty. Haastehakemukseen on myös liitettävä se sopimus tai muu asiakirja, johon kantajan vaatimus mahdollisesti perustuu. Jos kysymyksessä on yksinkertainen riidaton velka-asia, eli summaarinen riita-asia, voidaan se panna vireille suppeammalla haastehakemuksella. Haastehakemus on asianosaisen tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava. Laatijan on samalla ilmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa.
Oikeudenkäynnin aloittaminen maksaa – tuomioistuin perii riita-asian vireillepanosta kantajalta oikeudenkäyntimaksun (pääsääntöisesti 530 euroa).
Haastehakemus kannattaa laatia huolellisesti, sillä käräjäoikeus ei saa tuomita muuta tai enempää kuin mitä asianosainen on vaatinut, ellei asiasta ole säädetty toisin. Nostettua kannetta koskee myös ns. kanteenmuutoskielto, joka tarkoittaa, että nostettua kannetta ei pääsääntöisesti saa oikeudenkäynnin aikana muuttaa.
Jos haastehakemus on puutteellinen, epäselvä tai sekava, kantajaa on kehotettava määräajassa korjaamaan hakemustaan, jos se on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tai vastauksen antamista varten välttämätöntä.
2. Vastaajan vastaus kanteeseen
Käräjäoikeus tutkii vastaanottamansa haastehakemuksen ja pyytää tarvittaessa siitä kantajalta lisäselvitystä tai kehottaa korjaamaan siinä olevat puutteet tai epäselvyydet. Tämän jälkeen käräjäoikeus antaa haasteen tiedoksi vastaajalle ja pyytää vastaajaa määräajassa antamaan vastauksen kantajan vaatimuksiin. Määräaika vastauksen antamiselle on tyypillisesti asian laadusta riippuen 14 päivästä 30 päivään. Määräaikaa voidaan pyynnöstä erityisestä syystä pidentää. Haasteessa annetaan vastaajalle ohjeet siitä, mitä vastauksessa tulee mainita. Vastaus on lähtökohtaisesti annettava kirjallisesti. Jos vastaaja ei toimita vastausta, käräjäoikeus voi ratkaista asian yksipuolisella tuomiolla.
Vastauksessa vastaajan tulee ilmoittaa myöntääkö hän kanteen vai vastustaako sitä ja jos vastustaa, millä perustein. Kuten haastehakemuksen, myös kanteeseen annettavan vastauksen sisältö on määritelty laissa. Jos vastaaja antaa vastauksen ja vastustaa kannetta, käsittelyä jatketaan joko kirjallisessa tai suullisessa valmistelussa.
3. Valmistelu
Jos vastaaja on vastustanut kannetta, valmistelu jatkuu kirjallisesti tai suullisesti. Valmistelussa pyritään selvittämään (1) riidan osapuolten vaatimukset ja niiden perusteet, (2) mistä he ovat erimielisiä, (3) mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä niillä aiotaan näyttää toteen sekä (4) onko edellytyksiä sovinnolle.
Kirjallisessa valmistelussa käräjäoikeus voi pyytää asianosaista toimittamaan käräjäoikeudelle kirjallisen lausuman tietystä kysymyksestä. Poikkeuksellisesti riitainenkin asia voidaan ratkaista jo kirjallisen valmistelun jälkeen. Edellytyksenä tällöin on, että asianosaiset suostuvat siihen ja pääkäsittelyn järjestäminen on selvästi tarpeetonta esimerkiksi siitä syystä, että jutussa ei kuulla todistajia.
Suullinen valmistelu toteutetaan valmisteluistunnossa, johon riidan asianosaiset kutsutaan avustajineen. Valmisteluistunnossa selvitetään, mistä seikoista asianosaiset ovat erimielisiä ja selvitetään onko sovintoratkaisu mahdollinen. Jos istunnossa päästään sovintoon, käräjäoikeus vahvistaa sen, jolloin asia on lopullisesti ratkaistu. Mikäli sovintoon ei päästä, suullinen valmistelu päättyy ja asia siirretään pääkäsittelyyn.
Valmisteluistunto määrittää todisteiden esittämisen kannalta tärkeän takarajan: asianosainen ei nimittäin saa pääkäsittelyssä vedota sellaiseen todisteeseen, johon hän ei ole vedonnut valmistelussa, ellei voida olettaa, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä (prekluusio). Todistelua voi siten vielä haastehakemuksen ja vastauksen jälkeen täydentää, mutta kaikki kirjalliset todisteet tulee olla esitettynä ja henkilötodistelu nimettynä viimeistään valmisteluistunnossa. Sama prekluusio koskee myös vaatimuksia ja niiden perusteita.
Tuomioistuin valmistelun kuluessa tekee kirjallisen yhteenvedon asianosaisten vaatimuksista, niiden perusteista sekä tarvittaessa todisteista ja siitä mitä niillä aiotaan näyttää toteen. Yhteenveto on pääsääntöisesti tehtävä jo ennen valmisteluistuntoa. Valmistelun edetessä yhteenvetoa voidaan täydentää. Asianosaisille on varattava tilaisuus lausua käsityksensä yhteenvedosta. Mahdollisista virheellisyyksistä yhteenvedossa kannattaa ehdottomasti huomauttaa.
4. Pääkäsittely
Pääkäsittelyllä tarkoitetaan riidan suullista käsittelyä oikeusistunnossa. Pääkäsittely on oikeusprosessin keskeisin vaihe – asia käydään läpi kokonaisuudessaan, esitetään todisteet sekä kuullaan asianosaisia ja mahdollisia todistajia. Pääkäsittely voidaan pitää jopa heti valmisteluistunnon jälkeen, mutta laajemmissa ja monimutkaisemmissa pääkäsittely pidetään erikseen sovittuna ajankohtana. Pääkäsittely jakaantuu kolmeen osaan: (1) alkukeskustelu, (2) todistelu ja (3) loppukeskustelu.
Alkukeskustelu alkaa tuomioistuimen lyhyellä selostuksella mihin asian valmistelussa on päädytty ja mitä osapuolet ovat vaatineet. Alkukeskustelun toisessa vaiheessa, eli asiaesittelyssä, kantaja ja vastaaja vuorollaan perustelevat kantansa ja lausuvat vastapuolen perustelujen johdosta. Alkukeskustelua seuraa todistelu, jossa käydään läpi kirjalliset todisteet ja kuullaan todistajia. Pääkäsittely päättyy loppukeskusteluun, eli asianosaisten loppulausuntoihin, joissa he esittävät käsityksensä esitetyistä todisteista ja mitä todisteiden perusteella on pidettävä näytettynä, juttuun liittyvistä oikeuskysymyksistä sekä siitä, miten asia tulisi ratkaista pääkäsittelyssä ilmi tulleiden seikkojen perusteella.
Pääkäsittelyyn tulee valmistautua huolellisesti. Pääkäsittelyssä ei saa enää esittää uusia väitteitä eikä sellaisia todisteita, joita ei valmistelussa ole ilmoitettu paitsi, jos ilmoittamatta jättämisen voidaan olettaa johtuneen pätevästä syystä. Useimmiten asian valmistelua johtanut tuomari on pääkäsittelyn puheenjohtaja ja ratkaisee asian yksin. Tarvittaessa pääkäsittelyssä voi olla kolme tuomaria.
5. Tuomio
Riita-asiassa ratkaisua annetaan joko heti istunnon jälkeen tai myöhemmin kansliassa tuomioistuimen ilmoittamana ajankohtana. Ratkaisu toimitetaan pyynnöstä asianosaisille, esimerkiksi sähköpostilla. Ratkaisun nimi on tuomio tai päätös.
Käräjäoikeus ei huolehdi tuomion täytäntöönpanosta, vaan osapuolen on itse otettava yhteyttä suoraan vastapuoleen tai ulosottoon.
6. Muutoksenhaku hovioikeuteen
Käräjäoikeuden tuomioon tyytymätön saa hakea siihen muutosta hovioikeudelta ratkaisuun liitettyjen ohjeiden mukaan. Muutoksenhakua kutsutaan valitukseksi. Mikäli tuomioon ei haeta muutosta 30 päivän määräajassa, se tulee lainvoimaiseksi eli lopulliseksi. Asianosaisen, joka haluaa valittaa tuomiosta, tulee ilmoittaa tyytymättömyytensä tuomioon. Tyytymättömyys on ilmoitettava viimeistään 7. päivänä siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Tyytymättömyyden ilmoitus tehdään joko suullisesti tai kirjallisesti asian ratkaisseelle tuomioistuimelle tai sen kansliaan. Joissain tapauksissa valitus hovioikeuteen saattaa edellyttää hovioikeuden myöntämää jatkokäsittelylupaa.
7. Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen
Hovioikeuden tuomioon tyytymätön voi hakea siihen muutosta korkeimmalta oikeudelta. Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen edellyttää kuitenkin, että korkein oikeus myöntää valitusluvan. Valituslupa on myönnettävissä vain tietyin laissa säädetyin perustein.
8. Tuomion lainvoimaisuus
Tuomion lainvoimaisuus tarkoittaa tuomion lopullisuutta, eli sitä, että siihen ei voi hakea muutosta valittamalla. Jos käräjäoikeuden tuomiosta ei valiteta, tulee tuomio jo silloin lainvoimaiseksi.
Lue lisää, miten voimme auttaa riitojen ratkaisuun ja oikeudenkäynteihin liittyvissä asioissa.
