Villy Lindfelt, juristi
villy.lindfelt@lakius.fi
044 2358 211
Varaa maksuton alkukartoitus >
Työsuhteen ehtojen muuttaminen
Työsuhteen tai työsopimuksen ehtojen muuttaminen voi tulla tarpeelliseksi monista eri syistä, kuten organisaation toiminnan uudelleenjärjestelyistä, lainsäädännön muutoksista tai työntekijän omasta tilanteesta. Tyypillisesti muutokset kohdistuvat työtehtäviä, palkkaa, työntekopaikkaa ja myös osa-aikaistamista koskeviin työsuhteen ehtoihin. Työtehtävien muutosten osalta arvioitavaksi tulee usein se, kuinka olennaisesta muutoksesta on kyse sekä se, onko kyseessä tilapäinen vai pysyvä muutos työtehtäviin. Tarkastelemme tässä kirjoituksessa työsuhteen ehtojen muutosten perusteita ja mitä kunkin perusteen osalta on hyvä ottaa huomioon.
Työsuhteen ehtojen muutosperusteet
Työsuhteen ehdot voivat muuttua seuraavin perustein:
Muutoksesta sopiminen
Lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttuminen
Työehtosopimuksen valtuutussäännökset
Työsopimuksen mahdollistava ehto
Irtisanomismenettely
Työnantajan direktio-oikeuden nojalla tehtävä muutos
1. Työsuhteen ehtojen muutoksesta sopiminen
Työsuhteen ehtoja voidaan aina muuttaa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella, jos muutoksista päästään yhteisymmärrykseen ja muutokset pysyvät lainsäädännön ja työehtosopimuksen asettamien rajojen puitteissa. Vaikka lainsäädäntö ei edellyttäisi muutoksista sopimiselta kirjallista muotoa, erimielisyyksien välttämiseksi ehtomuutoksista on suositeltavaa sopia kirjallisesti joko uutena kirjallisena työsopimuksena tai työsopimuksen liitteellä. Vaikka muutoksesta ei sovittaisi kirjallisesti, työnantajan on annettava työsuhteen ehtomuutoksista kirjallinen selvitys niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään muutoksen tullessa voimaan. Tämä perustuu työsopimuslain 2 luvun 4 §:ään. Kirjallista selvitystä ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos muutos johtuu lain tai työehtosopimuksen muutoksesta.
2. Lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttuminen
Jos työsuhteisiin liittyvä lainsäädäntö tai työehtosopimus muuttuu, muutokset voivat tulla voimaan automaattisesti osana työsuhteen ehtoja. Tällöin työsuhteen ehdot muuttuvat ilman aktiivisia toimia tai muutoksesta sopimista. Lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttuessa tyypillisiä ovat myös erinäiset siirtymäsäännökset.
3. Työehtosopimuksen valtuutussäännökseen perustuva muutos
Monissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, ns. valtuutussäännöksiä, jotka sallivat työsuhteen ehtojen muuttamisen tietyin ehdoin, kuten sopimalla, irtisanomismenettelyn kautta tai jopa työnantajan yksipuolisella päätöksellä tieryin rajauksin. Valtuutussäännös tuo joustavuutta tilanteisiin, joissa muutoksia ei voida tehdä suoraan sopimalla.
Esimerkiksi Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus (3 §:n 6. kohta) on sisältänyt seuraavan valtuutussäännöksen:
Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.
Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa irtisanomissuojasopimuksen mukaista irtisanomisaikaa.
4. Työsopimuksen mahdollistava ehto
Myös työsopimuksessa voi olla kelpuuttava määräys työsuhteen ehtojen muuttamisesta. Esimerkiksi työntekijän, jolla on kiinteä palkan aosa ja provisio, on provision osalta katsottu oikeuskäytännössä sallituksi ehtomuotoiluksi, että provision määräytyy työnantajan "kulloinkin voimassa olevien provisioperusteiden mukaisesti”.
5. Työsuhteen ehtojen muuttaminen irtisanomismenettelyn kautta
Työsopimuslaissa ei ole osa-aikaistamista lukuun ottamatta nimenomaista säännöstä, joka mahdollistaisi työyönantajalle työsuhteen olennaisen ehdon muuttamisen irtisanomisperusteella ja irtisanomisaikaa noudattaen. Jos ehtoja ei voida muuttaa sopimalla, työsuhteen ehtojen muuttaminen saattaa olla mahdollista irtisanomismenettelyn kautta. Tämä edellyttää työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaista irtisanomisperustetta ja irtisanomisaikojen noudattamista. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa siis irtisanomisperusteisesti vain, jos on olemassa työsopimuslain mukainen irtisanomisperuste. Työnantajan on myös huomioitava yhteistoimintalain edellyttämät muutosneuvottelut, jos kyseessä on työnantaja, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä.
6. Työnantajan direktio-oikeuden nojalla tehtävä muutos
Työnantajan oikeus johtaa ja valvoa työtä, eli niin sanottu direktio-oikeus, on yksi työsopimuksen keskeisistä piirteistä. Tämä tarkoittaa, että työnantaja voi antaa määräyksiä työn suorittamisesta ja työntekijän velvollisuus on noudattaa näitä määräyksiä. Työsopimuslain 3 luvun 1 §:ssä todetaan, että “työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta.”
Direktio-oikeuden nojalla työnantaja voi tehdä tilapäisiä ja vähäisiä muutoksia työsuhteen ehtoihin ilman erillistä sopimusta. Esimerkiksi työnantaja voi ohjata työntekijän tekemään erilaisia tehtäviä saman työsopimuksen puitteissa, jos tämä ei merkittävästi muuta työntekijän asemaa. Olennaisten työsuhteen ehtojen yksipuolinen muuttaminen ylittää kuitenkin direktio-oikeuden rajat ja rikkoo työsopimusta. Jos työnantaja muuttaa esimerkiksi työtehtäviä tai palkkaehtoja pysyvästi ilman laillista perustetta, tämä voi olla työsopimuksen rikkomus.
Joustavat ehdot työsopimuksessa voivat auttaa työnantajaa reagoimaan muuttuviin tarpeisiin ja samalla selkiyttää työntekijälle, mitä muutoksia voidaan odottaa työsuhteen aikana.
Lue lisää siitä, miten voimme auttaa työoikeuteen liittyvissä asioissa.
