Tarve muuttaa sovittua
Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämä täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut valtavaa inhimillistä kärsimystä. Sodalla on ollut myös suuria taloudellisia vaikutuksia. Seuraukset ovat tuntuneet joka kodissa, kun hinnat ovat nousseet bensapumpulta jauhelihapakettiin ja saunan lämmittämisestä on tullut luksusta.
Myös moni yritys on ollut vaikean tilanteen edessä, kun kaupat on jo tehty, mutta hintoja pitäisikin nostaa. Jopa toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi kustannusten yhtäkkinen nousu pitäisi saada siirrettyä tavalla tai toisella omien hyödykkeiden sovittuihin hintoihin. Sodan nojalla onkin jo toteutettu roimia kuluttajahintojen korotuksia, joihin Kilpailu- ja kuluttajavirastokin on puuttunut korostaen sitä, että hinnanmuutoksilla tulee olla pätevä peruste. Kertooko laki, mikä se peruste on? Vai voiko vastaus löytyä omista sopimusehdoista? Vastaus riippuu pitkälti siitä, mitä myyt ja kenelle. Olennaista on ymmärtää, että hintojen jälkikäteisessä muuttamisessa on kyse sopimuksen muuttamisesta.
Elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset
Sopimus sitoo
Elinkeinonharjoittajien välisessä liiketoiminnassa sopimusoikeudellinen sopimusten sitovuuden periaate on vahva lähtökohta. Sovittu sitoo molempia osapuolia, eikä kummallakaan ole oikeutta yksipuolisesti muuttaa sovittua. Tämä koskee myös hintaa.
Mikäli muuttuneet olosuhteet tekevät sopimuksen täyttämisen vaikeaksi tai mahdottomaksi sovituilla hinnoilla, saattaisi elinkeinonharjoittaja ainakin yrittää vedota ylivoimaiseen esteeseen tai taloudelliseen liikavaikeuteen taikka yrittää sovitella hintaa vedoten alkuperäisen sovitun hinnan kohtuuttomuuteen. Tapauskohtaiset olosuhteet ja yksittäisen tilanteen kokonaisarviointi määrittävät pitkälti sen, kuinka menestyksekkäästi kyseisiin juridisiin perusteisiin voisi vedota.
Ylivoimainen este ja liikavaikeus sopimuksen täyttämättä jättämisen perusteena
Tavaran kauppaan sovellettava kauppalaki tuntee ylivoimaisen esteen (force majeure) ja taloudellisen liikavaikeuden käsitteet (hardship), joihin saattaisi olla mahdollista yrittää vedota sillä perusteella, että omien kustannusten jyrkkä ja ennakoimaton nousu on tehnyt sopimuksen täyttämisen mahdottomaksi. Kauppalain sopimuksen täyttämistä koskevan 23 §:n mukaan myyjä ei ole velvollinen täyttämään sopimusta, jos (1) sille on olemassa este, jota myyjä ei voi voittaa (force majeure), tai (2) jos sopimuksen täyttäminen edellyttäisi uhrauksia, jotka ovat kohtuuttomia verrattuna ostajalle siitä koituvaan etuun, että myyjä täyttää sopimuksen (hardship).
Epämääräinen ja yleisluontoinen vetoaminen sotaan ei sinänsä vielä varmasti riitä perusteeksi kauppalain 23 §:ään vetoamiselle, mutta yksittäisessä tilanteessa esimerkiksi sodasta johtuvat pakotteet ovat saattaneet aiheuttaa ylivoimaisen esteen sopimuksen täyttämiselle tai vastaavasti tietyn, vaikeasti korvattavissa olevan raaka-aineen hinnan moninkertaistuminen sellaisen taloudellisen liikavaikeuden, että sopimuksen täyttäminen olisi mahdotonta sovituin ehdoin. Ennen kuin myyjä vetoaa ylivoimaiseen esteeseen tai taloudelliseen liikavaikeuteen sopimuksen täyttämättä jättämiseksi, tämän olisi kuitenkin tullut pitää ostaja tietoisena ongelmista, jotka viivästyttävät tai vaikeuttavat sopimuksen täytäntöönpanoa. Lain 28 § nimittäin edellyttää, että myyjä ilmoittaa ostajalle esteestä ja sen vaikutuksesta sopimuksen täyttämismahdollisuuksiin, mikäli tämä ei voi täyttää sopimusta ajoissa. Mikäli myyjä laiminlyö informointivelvollisuutensa, voi ostaja olla oikeutettu korvaukseen vahingosta, joka olisi voitu välttää, jos ostaja olisi saanut ilmoituksen ajoissa.
Kauppalain 23 § ei kuitenkaan tarjoa keinoja sovittujen hintojen nostamiseen, ainoastaan tietyssä tilanteessa sopimuksen täyttämättä jättämiseen. Pykälää voisi siten lähinnä käyttää vain perusteena hintojen uudelleenneuvottelemiseksi. Haastavaksi kauppalain 23 §:ään vetoamisen tekee lisäksi se, että se soveltuu vain tavaran kauppaan, se on tahdonvaltainen laki (eli myyjä ja ostaja voivat sopia, että kauppalakia ei sovelleta heidän välisessä sopimussuhteessa) ja se, että sen soveltumisesta vastaaviin tilanteisiin (sodasta johtuva ylivoimainen este ja taloudellinen liikavaikeus) ei oikein ole oikeuskäytäntöä.
Sopimuksen sovittelu ulkoisten olosuhdemuutosten johdosta
Mikäli ulkoisten olosuhteiden muutos on tehnyt sopimuksen täyttämisestä sovituin hinnoin kohtuuttoman, voisi myyjä yrittää vedota oikeustoimilain 36 §:ään tilanteen tasapainottamiseksi ja hinnan sovittelemiseksi. Oikeustoimilain 36 §:n mukaan jos sopimusehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Arvioinnissa tulee huomioida koko sopimuksen sisältö, osapuolten asemat, vallinneet olosuhteet sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen sekä muut seikat. Oikeuskirjallisuudessa suhtaudutaan kriittisesti sovittelupykälän soveltumisesta liikesopimuksiin, mutta siitä huolimatta se niihin kuitenkin soveltuu. Harkintavalta pykälän soveltumiseen ja toisaalta sovittelun tulokseen – muutetaanko ehtoa, jätetäänkö se soveltamatta (hintaehtoa ehkä ei kuitenkaan) vai määrätäänkö sopimus raukeamaan, on viime kädessä tuomioistuimella. Oikeuskäytännössä vaatimukset sovitella liikesopimuksia ovat kuitenkin menestyneet heikosti. Toisaalta olosuhde, sota ja sen seuraukset, on monelle ennennäkemätön. Jos olosuhde on kuitenkin ollut ennalta-arvattavissa, esimerkiksi sota “jo ovella” sopimusta tehtäessä, ei sovitteluun vetoaminen ole mahdollista.
Olosuhde-, kustannus- ja hintamuutoksiin varautuminen sopimusehdoilla
Laki tarjoaa vähän ja epävarmoja keinoja sovitun muuttamiseksi. Siksi liikesopimusten olosuhde-, kustannus- ja hintamuutoksiin tulee varautua itse sopimusteitse. Laaja sopimusvapaus on tällöin lähtökohta, eli hinnoitteluehdot ovat pitkälti vapaasti sovittavissa (toki pyrkien siihen, että ne eivät olisi jo lähtökohtaisesti kohtuuttomia). Niinpä pitkäkestoisissa sopimuksissa tulisi aina huomioida myöhempi mahdollinen tarve hintojen muuttamiseen. Vaikka sovittu sitoo, sopimuksessa voi olla yksittäisiä ehtoja, joiden muuttamiseen tai päivittämiseen osapuolella on yksipuolinen oikeus. Tai ehtoja, jotka neuvotellaan uusiksi määräajoin, esimerkiksi vuosittain, taikka ehtoja, jotka ovat voimassa vain määräajan. Myyjän hälytyskellojen pitäisi soida ainakin silloin, kun ollaan solmimassa pitkäkestoista määräaikaista myynti- tai toimitussopimusta.
Laki tarjoaa vähän ja epävarmoja keinoja sovitun muuttamiseksi. Siksi liikesopimusten olosuhde-, kustannus- ja hintamuutoksiin tulee varautua itse sopimusteitse.
On mahdollista esimerkiksi sopia, että myyjällä on oikeus korottaa hintoja tiettyä ilmoitusaikaa noudattaen tai, että tuotteiden ja palvelujen hinnat määräytyvät hinnaston mukaan, jonka voimassaolo poikkeaa sopimuksen voimassaolosta. Ostajan intressissä voi olla neuvotella sopimukseen hinnankorotuksille katto tai mekanismit, joiden mukaan korotukset määrytyvät ja pysyvät kohtuullisina. Vaihtoehto on sekin, että myyjällä ei ole yksipuolista oikeutta muuttaa hintoja, vaan hinnastot tulisi päivittää ainoastaan neuvottelujen tuloksena.
Hinnoitteluehtojen lisäksi tulisi kiinnittää huomiota ylivoimaista estettä (force majeure) ja taloudellista liikavaikeutta (hardship) koskevien ehtojen sopimukseen sisällyttämiseen ja kyseisten ehtojen muotoiluun. Nämä ovat olleet perinteistä “copy-paste” osastoa sopimusehdoissa, mutta sellaisia ne eivät saisi enää olla.
Sopimukset kuluttajien kanssa
Sopimus sitoo myös kuluttajakaupassa
Kuluttajakaupassa lähtökohta on sama, kuin elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa, eli sopimus sitoo yritystä ja kuluttajaa. Yksipuolista oikeutta sopimuksen muuttamiseen ei lähtökohtaisesti ole kummallakaan osapuolella.
Hintamuutosehtojen sopimusvapautta rajoittaa laki
Mutta siinä missä elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa on laaja sopimusvapaus hintamuutosehtojen sopimiselle, rajoittaa laki kuluttajasopimuksissa sitä, millä perustein hintoja voidaan muuttaa ja millaiset hintamuutosehdot ovat sallittuja. Tähän vaikuttaa erityisesti sopimustyyppi – pitkäkestoisilla ja toistaiseksi voimassaolevilla sopimuksilla on osittain eri säännöt verrattuna määräaikaisiin sopimuksiin ja kertasopimuksiin. Tiettyjä toimialoja koskien on vielä omat erityissäännöksensä (esim. sähkö, vakuutukset, vesi, asuntokauppa, taloelementtien kauppa ja rakennusurakat), joita ei tässä yhteydessä käsitellä tarkemmin. Myös sillä on merkitystä, onko kyse käteis- tai tilauskaupasta.
Kuluttajasopimusehtojen muutoksia koskeva yleissäännös
Keskeinen sovittujen kuluttajahintojen muuttamista koskeva yleissäännös on kuluttajansuojalain sopimusehtojen sääntelyä koskevan 3 luvun 1 §, jonka mukaan “elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana.” Abstraktiin säännökseen voi hakea täsmennystä kohtuuttomia sopimusehtoja koskevasta EY-direktiivistä (93/13/ETY), direktiivin voimaansaattamista koskevasta hallituksen esityksestä (HE 218/1994) sekä kuluttaja-asiamiehen sopimusehtojen muutoksia koskevasta linjauksesta (2015).
Merkille pantavaa on myös se, että siinä missä liikesopimusten osalta kohtuuttoman ehdon sovittelu saattoi tulla kyseeseen oikeustoimilain 36 §:n nojalla myös myyjän hyväksi, voidaan kuluttajasopimusta sovitella kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n nojalla ainoastaan kuluttajan eduksi.
Hintojen muuttamista koskevat ehdot erityyppisissä kuluttajasopimuksissa
Tärkeintä on muistaa, että kuluttajasopimukset edellyttävät aina pätevää hinnanmuutosperustetta ja niiden yksilöintiä sopimuksessa. Mihinkään muuhun, kuin sopimuksessa yksilöityyn hyväksyttävään perusteeseen ei voi vedota hinnan muuttamiseksi. Sitä, millaisia hinnanmuutoksia koskevat ehdot voivat olla kuluttajasopimuksessa, on rajoitettu laeilla.
Määräaikaiset sopimukset
Sopimuksessa yksilöitävä perusteet, joilla sovittua hintaa voidaan muuttaa
Päteviä muutosperusteita vain (1) lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, jota yritys ei ole voinut ottaa huomioon sopimusta tehtäessä (esim. verot, tullit, muut julkiset maksut), tai (2) kuluttaja on rikkonut sopimusta
Sopimuksen päätyttyä voidaan tarjota uutta sopimusta uusin ehdoin
Kertasopimukset
Sopimuksessa mainittava (1) yksilöidyt perusteet, joilla sovittua hintaa voidaan muuttaa, (2) hintamuutosten kaksisuuntaisuus, eli hintojen alentaminen vastaavin perustein kuin nostaminen sekä se, että (3) muutoksen ollessa olennainen kuluttajalla tulee olla oikeus purkaa sopimus
Päteviä muutosperusteita esimerkiksi (1) lainsäädännön muutoksesta tai viranomaisen päätöksestä johtuva muutostarve, jota yritys ei ole voinut ottaa huomioon sopimusta tehtäessä, (2) valuuttakurssien muutos esimerkiksi autojen tilauskaupassa ja valmismatkoissa, sekä (3) ns. ylivoimainen este (force majeure)
Käteissopimusta (tuote/palvelu luovutetaan ja maksetaan samanaikaisesti) koskeva rajoitus: yritys ei voi muuttaa tuotteen tai palvelun hintaa kuluttajan vahingoksi jälkikäteen
Huom! Sopimusehtomuutoksista pidettävä erillään tilanteet, joissa elinkeinonharjoittaja reagoi kuluttajan sopimusrikkomukseen (esim. ostajasta johtuvan viivästyksen aiheuttama kustannusten nousu)
Hintamuutoksesta ja sen perusteesta ilmoitettava viipymättä kuluttajalle
Toistaiseksi voimassaolevat kestosopimukset
Sopimuksessa mainittava (1) yksilöidyt perusteet, joilla sovittua hintaa voidaan muuttaa, (2) hintamuutosten kaksisuuntaisuus, eli hintojen alentaminen vastaavin perustein kuin nostaminen sekä se, että (3) kuluttajalla on oikeus irtisanoa sopimus, mikäli tämä ei hyväksy muutosta
Yksipuolinen hintamuutos sallittu, kun sille on (1) pätevä, sopimuksessa yksilöity peruste, (2) joka ei muuta sopimuksen sisältöä kuluttajan kannalta olennaisesti
Päteviä muutosperusteita esimerkiksi (1) tuotteen tai palvelun tuotanto-, hankinta- tai muiden kustannusten olennainen muutos, (2) tarvittaessa sopimusehdoissa tarkemmin yksilöity olosuhteiden olennainen muuttuminen, jota yritys ei ole voinut ottaa sopimusta tehtäessä huomioon, ja (3) lainsäädännön muuttuminen tai viranomaisen päätös, jota yritys ei ole voinut ottaa huomioon sopimusta tehtäessä
Hintamuutoksista tulee ilmoittaa ajoissa, pääsääntöisesti vähintään 1kk ennen aiottua muutosta, jossa yhtyedessä kerrottava: (1) muutosperuste, (2) muutoksen voimaantulo, ja (3) muutoksen vaikutus hintoihin, maksuihin ja muihin ehtoihin. Samalla kuluttajalle tulee varata mahdollisuus irtisanoa sopimus. Pääsääntöisesti sopimuksen tulisi jatkua vanhoin ehdoin irtisanomisajan loppuun saakka.
Hyvä muistaa
Varaudu mahdollisiin olosuhde-, kustannus- ja hintamuutoksiin itse sopimusteitse
Kiinnitä pitkäkestoisissa liikesopimuksissa huomiota paitsi hinnoitteluehtoihin ja hinnankorotusmekanismeihin, myös ylivoimaista estettä (force majeure) ja taloudellista liikavaikeutta (hardship) koskevien ehtojen tapauskohtaiseen muotoiluun
Liikesopimuksissa laaja sopimusvapaus olosuhde- ja hinnanmuutosehdoilla, turvautumisen lakiin (OikTL 36 § ja kauppalain 23 §) tulisi olla lähinnä “viimeinen oljenkorsi”
Muista pitää asiakas ajantasalla mahdollisista suoritusesteistä – tärkeää mahdollisen korvausvastuun minimoimiseksi
Kuluttajasopimuksissa sovitun hinnan muuttaminen edellyttää hintamuutosta koskevaa yksilöityä sopimusehtoa ja hyväksyttävää perustetta, hintamuutosehtoja koskevaa sopimusvapautta rajoitetaan laeilla
Se millaiset hintamuutokset ovat kuluttajasopimuksissa sallittuja ja miten muutosten yhteydessä tulee menetellä, riippuu pitkälti sopimustyypistä ja siitä, onko kyse erityislaeilla säännellystä hyödykkeestä
Lue lisää siitä, miten voimme auttaa sopimusoikeuteen ja markkinointioikeuteen liittyvissä kysymyksissä.
KIRJOITTAJA
Villy Lindfelt, LAKIUS
Juristi, OTM, KTM ja LL. M.
+358 44 2358 211
villy.lindfelt@lakius.fi
Villy Lindfeltillä on yli 10 vuoden kokemus yritysjuridiikasta niin lakimiehenä lakitoimistossa kuin yhtiöjuristina yrityksessä. Hänen osaamisalueitaan ovat sopimusoikeus, tietosuoja, työoikeus, sekä markkinointi-, immateriaali- ja teknologiaoikeuteen liittyvät asiat. Hän avustaa asiakkaitaan usein sopimus- ja markkinointioikeutta koskevissa asioissa.
