Mikä on työsopimus tai työsuhteinen johtajasopimus?
Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välillä solmittava sopimus työnteosta, joka voidaan sitovasti solmia suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti tai jopa ”hiljaisesti”, mikäli työnantaja sallii työntekijän tekevän työtä lukuunsa. Mikäli työsopimusta ei tehdä kirjallisesti, työnantajalla on kuitenkin lain mukaan velvollisuus antaa kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista. Työsopimus on kuitenkin suositeltavaa tehdä aina kirjallisesti.
Työsopimuksen tekemisen lähtökohtana on sopimusvapaus, mutta työoikeudelliset säännökset rajoittavat tätä vapautta. Sopimusvapaus on laajinta yleensä ylempien toimihenkilöiden osalta, joihin ei tule sovellettavaksi yksityiskohtaiset työehtosopimukset. Työsuhteen ehdoista sopiminen edellyttää siitä syystä sekä lainsäädännön että työehtosopimusten tuntemista.
Työsopimuksen syntymiseen sovelletaan yleisiä sopimusoikeudellisia sopimuksen syntymisen periaatteita. Niinpä työsopimus voi syntyä esimerkiksi jo silloin, kun tarjoukseen on saatu hyväksyvä vastaus. On siis jopa mahdollista, että työhaastattelutilanteessa työsopimus tulee juridisesti tehdyksi, vaikka työnantaja ajatteli sitovan sopimuksen syntyvän vasta kirjallisen sopimuksen allekirjoitushetkellä. Tästä syystä jo työhaastattelutilanteessa on syytä tehdä selväksi, että sopimus syntyy vasta, kun kaikista yksityiskohdista on sovittu, sovitut asiat on kirjattu kirjalliseen sopimukseen ja sopimuksen ovat sekä työntekijä että työnantajan edustaja allekirjoittaneet.
Työsuhteinen johtajasopimus on työsopimus, joka tehdään johtaja-asemassa olevan työntekijän kanssa. Toimitusjohtaja ei sen sijaan ole työsuhteinen työntekijä, vaan yhtiön toimielin. Niinpä toimitusjohtajasopimukseen ei sovelleta työlakeja, kun taas työsuhteiseen johtajaan ja johtajasopimukseen sovelletaan esimerkiksi työsopimuslakia, mutta ei välttämättä kaikkea työlainsäädäntöä johtajan asemasta johtuen.
Avustamme ammattitaidolla ja kokemuksella asiakkaitamme työsopimusten ja työsuhteisten johtajasopimusten tekemisen kaikissa vaiheissa – selkokielellä, ketterästi ja kustannustehokkaasti. Avustamme niin yksityishenkilöitä kuin yhtiöitä työsopimuksia ja työsuhteisia johtajasopimuksia koskevissa asioissa.
Palvelumme:
Työsopimuksen laadinta
Työsuhteisen johtajasopimuksen laadinta
Työsopimuksen tai työsuhteisen johtajasopimuksen tarkistaminen ja kommentointi
Muita palveluita:
Yleinen juridinen neuvonanto työoikeuteen ja työsopimuksiin liittyvissä asioissa
Mitkä ovat työsopimuksen ehdot?
Työsopimuksen sisältöä ei ole suoraan säännelty laissa, mutta työsopimuksen vähimmäissisältö on johdettavissa laista, tarkemmin sanottuna työsopimuslain 2 luvun 4 §:stä, joka koskee kirjallista selvitystä työnteon keskeisistä ehdoista.
Työsopimuksen vähimmäisehdot
Työsopimuksen vähimmäisehdot työsopimuslain 2:4:stä johdettuna:
työnantaja, työntekijä sekä näiden koti- tai liikepaikka;
työnteon alkamisajankohta;
määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on työsopimuslain 1 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta määräaikaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa;
koeaika;
työntekopaikka tai, jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa tai on vapaa määrittämään oman työntekopaikkansa;
työntekijän pääasialliset työtehtävät;
palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi;
noudatettava työaika;
vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän osalta:
a) missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoiman tarvetta;
b) viikonpäivät ja kellonajat, joina työnantaja voi työaikalain (872/2019) 30 a §:n mukaisesti teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta;
vuokratyössä:
a) käyttäjäyrityksen nimi ja toimipaikka, kun ne ovat tiedossa;
b) tieto määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta;
c) arvio määräaikaisen vuokratyöntekijän työnantajan yrityksessä tarjolla olevista muista, vuokratyöntekijän työsopimuksessa sovittuja työtehtäviä vastaavista työtehtävistä;
mahdollinen lakiin, sopimukseen tai käytäntöön perustuva oikeus työnantajan tarjoamaan koulutukseen;
vuosiloman määräytyminen;
irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste;
työhön sovellettava työehtosopimus;
vakuutuslaitos, jossa työnantaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tai vakuuttanut työntekijän työtapaturman ja ammattitaudin varalta; ja
vähintään 1 kk kestävässä ulkomaantyössä työsopimuslain 2 luvun 4 §:n 3 mom. 16-alakohdassa erikseen luetellut tiedot.
Mistä muusta kannattaa yleensä sopia
Edellä kuvattu työsopimuslain 2 luvun 4 §:n luettelo ei ole tyhjentävä, vaan vain esimerkkiluettelo niistä työsuhteen ehdoista, jotka ainakin ovat keskeisiä. Joissakin erityistilanteissa työnantajalta voitaisiinkin vaatia esimerkkiluetteloa kattavampaa selvitystä työsuhteen ehdoista. Työsopimuslaista johdettavan vähimmäissisällön lisäksi voi tapauskohtaisesti olla tarpeen tai syytä sisällyttää työsopimukseen esimerkiksi seuraavia ehtoja:
immateriaalioikeudet työntekijän luomiin aineistoihin;
salassapitovelvollisuus;
kilpailu- ja/tai houkutuskielto;
tietojärjestelmät sekä työsähköpostit ja niitä koskevat menettelyt;
matkustaminen;
luontoisedut (jos on ja mitä on);
asemaan liittyvät erityiset maininnat (esim. henkilö, johon ei asemansa johdosta tule sovellettavaksi työaikalain säännökset);
mahdolliset poikkeavat lomat; sekä
työntekijän sitoumus työnantajan sisäisten ohjeiden noudattamiseen.
