Villy Lindfelt, juristi
villy.lindfelt@lakius.fi
044 2358 211
Varaa maksuton alkukartoitus >
Sopimuksen syntyminen
Sopimukset ovat olennainen osa yksityisten ja yritysten välistä oikeudellista toimintaa. Oli kyse sitten työsopimuksesta, urakkasopimuksesta tai palvelusopimuksesta, niiden syntymiseen liittyy tiettyjä juridisia edellytyksiä. Toiset sopimukset, kuten kiinteistön kauppaa koskeva sopimus, ovat määrämuotoisia. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme, milloin sopimus syntyy, millaisia muotovaatimuksia sille voi olla, mikä merkitys on tahdonilmaisuilla ja tarjouksilla/vastauksilla, sekä mitä tarkoitetaan hiljaisella tai konkludenttisella sopimuksella.
Milloin sopimus syntyy?
Sopimus syntyy pääsääntöisesti silloin, kun kaksi (tai useampi) sopijapuolta ovat päässeet yhteisymmärrykseen jostakin asiasta ja siihen liittyvistä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, ja ilmaisseet toisilleen tahtonsa tulla sidotuksi sopimukseen. Juridisesti sopimukseen tarvitaan kaksi tahdonilmaisua, tarjous ja sen hyväksyntä, pelkkä toisen osapuolen sopimustahto tai tahdonilmaisukaan ei vielä sopimusta synnytä.
Tarjous ja hyväksyvä vastaus
Sopimus syntyy tarjouksesta ja siihen annetusta hyväksyvästä vastauksesta. Tarjouksella tarkoitetaan sitovaa tahdonilmaisua, jolla tarjouksen tekijä ilmaisee halunsa sitoutua tiettyyn sopimukseen tietyin ehdoin. Tarjouksen tulee olla niin täsmällinen, että sen hyväksyminen johtaa sopimuksen syntymiseen ilman lisäneuvotteluja.
Hyväksyvän vastauksen tulee olla yhteneväinen tarjouksen kanssa. Jos vastaus poikkeaa tarjouksesta, kyseessä ei ole hyväksyntä vaan juridisesti kyseessä on vastatarjous.
Sopimuksen sitovuus ja sen oikeusvaikutukset
Kun tarjous hyväksytään, sopimus on sitova. Sopimusoikeudellinen periaate on pacta sunt servanda tarkoittaa, että sopimukset on pidettävä. Sopimuksen syntymisellä on siis oikeudellisesti merkittäviä seurauksia: osapuolille syntyy sopimusvelvoitteita, joiden rikkominen voi johtaa seuraamuksiin, kuten vahingonkorvausvastuuseen.
Sopimuksen lain ja hyvän tavan mukaisuus sekä kohtuullisuus
Vaikka osapuolet pääsisivät yhteisymmärrykseen sopimuksen sisällöstä, sopimus ei saa olla (1) pakottavan lainsäädännön taikka (2) hyvän tavan vastainen eikä (3) kohtuuton. Muuten sopimusta tai sen yksittäisiä ehtoja voidaan kohtuullistaa eli muuttaa, tai sopimusta voidaan pitää pätemättömänä ja sitomattomana.
Kirjallinen, suullinen ja konkludenttinen sopimus – kaikki yleensä yhtä päteviä
Valtaosa solmittavista sopimuksista ovat sellaisia, että ne eivät edellytä esimerkiksi kirjallista muotoa ollakseen päteviä, ellei laissa nimenomaisesti toisin säädetä (kuten kiinteistökaupassa). Tämä tarkoittaa, että myös suullinen sopimus on aivan yhtä pätevä ja sitova, kuin kirjallinen sopimus. Se, miten hyvin suullinen sopimus ja sen sisältö on näytettävissä toteen, on sitten toinen asia. Joissakin tilanteissa sopimus voi syntyä ilman suullisia tai kirjallisiakaan ilmauksia – pelkästään toiminnalla. Tätä kutsutaan konkludenttiseksi sopimukseksi. Esimerkiksi, jos asiakas ottaa vastaan tietyn palvelun ja maksaa siitä, sopimussuhteen voi perustellusti katsoa olevan voimassa.
Juristimme ovat kokeneita sopimusoikeudessa, tutustu sopimusoikeuden palveluihimme.
