Listasimme tähän tiivistetysti keskeisiä vuonna 2023 voimaan tulevia lakimuutoksia. Moni lakimuutos tulee voimaan jo 1.1.2023, osa myöhemmin ja jotkut portaittain. Joissain asioissa lakimuutoksen voimaantulon aikataulu on vielä auki.
Työoikeus
Kilpailukieltosopimukset maksullisia 1.12023 alkaen
1.1.2022 voimaan tullut työsopimuslain lakimuutos teki kaikki työntekijöiden kanssa solmittavat kilpailukieltosopimukset työnantajalle maksullisiksi. Työnantajalla on kuitenkin ollut oikeus ilman irtisanomisaikaa irtisanoa työntekijän kanssa ennen 1.1.2022 solmittu kilpailukieltosopimus edellyttäen, että irtisanominen tehtiin viimeistään 31.12.2022.
31.12.2022 jälkeenkin työnantajalla on edelleen oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus, mutta noudatettavaksi tulee nyt irtisanomisaika, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen. Toki jos kilpailukieltosopimus on lain mukaan tehty ja se katsotaan aiheelliseksi ja tarpeelliseksi sekä siitä mahdollisesti koituvien kustannusten arvoiseksi, ei sitä tarvitse (tai kannata) irtisanoa.
Kilpailukieltosopimusten maksullisuus koskee pelkästään työsopimuksen päättymisen jälkeen voimassa pysyviä, työsopimuslain 3 luvun 5 §:n mukaisia kilpailukieltosopimuksia, eli ei esimerkiksi työsopimuksen kilpailukieltolauseketta, jota sovelletaan vain työsuhteen aikana taikka kilpailukieltoa lievempää houkuttelukieltoa, joka ei sinänsä estä kilpailevaa toimintaa vaan ainoastaan työnantajan asiakkaiden, työntekijöiden ja/tai kumppaneiden houkuttelemisen toiselle (edellyttäen, että houkuttelukieltoa ei katsota kokonaisuutena arvioiden TSL 3:5 kilpailukieltosopimukseksi).
Työyhteisön kehittämissuunnitelma oltava nyt olemassa
Uuden, 1.1.2022 voimaan tulleen yhteistoimintalain 9 §:n mukaan työnantajan on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa työyhteisön kehittämissuunnitelma ja ylläpidettävä sitä työyhteisön suunnitelmalliseksi ja pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. Työyhteisön kehittämissuunnitelma laaditaan ja sitä ylläpidetään osana yhteistoimintalain mukaista vuoropuhelua. Jos työnantaja irtisanoo työntekijöitä taloudellisin tai tuotannollisin perustein, kehittämissuunnitelmaan on tehtävä tarvittavat muutokset vuoropuhelun yhteydessä muutosneuvotteluiden päätyttyä.
Työyhteisön kehittämissuunnitelma korvasi vanhan lain mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman ja työnantajilla oli 12 kuukautta aikaa saattaa vanha suunnitelma uuden lain mukaiseksi. Niinpä uuden yhteistoimintalain mukainen työyhteisön kehittämissuunnitelma tuli olla tehtynä viimeistään 31.12.2022.
Yli 55-vuotiaiden muutosturva
1.1.2023 voimaan astuvalla työsopimuslain muutoksella parannetaan 55-vuotta täyttäneiden työttömyysturvaa. Uuden säännöksen mukaan jos työntekijä on irtisanomishetkellä täyttänyt 55 vuotta ja työsuhde on yhdenjaksoisesti tai yhteensä enintään 30 päivää kestävin keskeytyksin kestänyt vähintään viisi vuotta, työllistymisvapaan pituus määräytyy aiemmin säädetystä poiketen siten, että työllistymisvapaan pituus on: (1) enintään yhteensä 5 työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi; (2) enintään yhteensä 15 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta; ja (3) enintään yhteensä 25 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Kuluttajansuoja ja markkinointi
Puhelinmyynnissä käyttöön kirjallinen tarjous
Puhelinmyyntiä koskien tuli voimaan 1.1.2023 lakimuutos, joka edellyttää kirjallisen tarjouksen lähettämistä puhelinmyyntikeskustelun jälkeen. Vasta kun kuluttaja on kirjallisesti hyväksynyt tarjouksen, tulee sopimus vasta voimaan. Kuluttajalle tulee edelleen lähettää myös tilausvahvistus sen jälkeen, kun hän on tarjouksen kirjallisesti hyväksynyt. Eli lakimuutos tarkoittaa puhelinmyynnin sopimisprosessiin lisää vaiheita. Kirjallisen tarjouksen yhteydessä kuluttajalle tulee vielä kertoa, että ellei kuluttaja kirjallisesti hyväksy tarjousta, ei sopimus sido häntä. Eli uusi puhelinmyyntiä koskeva prosessi on käytännössä seuraavanlainen: (1) puhelinmyyntikeskustelu, jonka päätteeksi asiakas ilmaisee halukkuutensa sopimuksen tekemiseen, (2) kirjallisen tarjouksen lähettäminen puhelinkeskustelun jälkeen, joka sisältää kaikki ennakkotietoina toimitettavat ehdot ja myös tiedon siitä, että sopimus ei ole kuluttajaa sitova, ellei hän sitä kirjallisesti hyväksy, (3) kuluttaja hyväksyy tarjouksen kirjallisesti, jolloin sopimus myös syntyy, ja (4) tilausvahvistuksen lähettäminen kirjallisen hyväksynnän jälkeen.
Uusi puhelinmyyntiä koskeva vaatimus ja lainsäädännön tiukennus tarjouksen lähettämisestä ja sen kirjallisesta hyväksymisestä ei kuitenkaan koske tilanteita, joissa (1) kuluttaja on ottanut omasta aloitteestaan yhteyttä puhelimitse elinkeinonharjoittajaan tai (2) elinkeinonharjoittaja on ottanut yhteyttä kuluttajaan tämän nimenomaisesta soittopyynnöstä. Eli näissä tapauksissa riittää edelleen, että puhelinmyyntitapahtuman jälkeen lähetetään vain suoraan myyntisopimuksen vahvistusilmoitus.
Kotimyynnin peruuttamisoikeus laajentui
1.1.2023 tuli voimaan uusi kuluttajansuojalain säännös, jonka mukaan kuluttajalla on kotimyynnin peruuttamisoikeus myös esimerkiksi silloin, kun sopimus koskee niin sanottua mittatilaustavaraa. Tämä sääntö koskee kotikäyntejä, joita kuluttaja ei itse ole pyytänyt.
Toinen keskeinen muutos koskee peruuttamisoikeudesta kertomista. Jos kuluttajalla ei ole lain mukaan peruuttamisoikeutta, myyjän on jo aiemmin tullut kertoa tästä ennen sopimuksen tekemistä. Uutta on kuitenkin se, että jos myyjä ei tätä tee, sopimus ei sido kuluttajaa.
Alennusmarkkinoinnin sääntely uudistui
Hinnanalennusilmoituksia koskeva kuluttajansuojalain säännös uudistui täysin. 1.1.2023 alkaen tavaroiden alennusmarkkinoinnissa tulee ilmoittaa myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Jos puolestaan yhtäjaksoisessa enintään 60 päivää kestävässä markkinointikampanjassa hinnanalennus suurenee asteittain, alimpana hintana voidaan ilmoittaa alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu ensimmäistä hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.
Alimman hinnan ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koske:
nopeasti pilaantuvien elintarvikkeiden alennushintojen ilmoittamista
pelkkää hintojen vaihtelua tai hintojen laskemista, jos siihen ei liity alennusta koskevaa ilmoittelua
tilanteita, joissa omaa myyntihintaa verrataan kilpailijoiden hintoihin tai hintatasoon markkinoilla, kuten “halvin ruokakori”
paljousalennuksia, kuten ”kaksi yhden hinnalla”
tarjouksia, joissa tietyn tavaran ostajalle luvataan toinen tavara kaupan päälle, kuten ”nojatuolin ostajalle rahi ilmaiseksi” tai ”osta lasit, saat kehykset kaupan päälle”
kun markkinoidaan palvelua (esim. kuntosalijäsenyys -25 %)
kun markkinoidaan tavaran ja palvelun yhdistelmää, kuten ”Öljynvaihto puoleen hintaan”, jolloin ilmoitusvelvollisuus koskee vain sitä osaa tarjouksesta, joka kohdistuu tavaran (öljy+suodatin) hinnanalennukseen
kun tarjotaan kohdennettua mahdollisuutta saada alennusta jostakin tietystä tavarasta, tavararyhmästä tai koko valikoimasta, esimerkiksi alennuskoodilla. Tällaisten alennusten pitää olla kohdennettuja ja rajattuja tietylle kuluttajalle tai kuluttajaryhmälle.
Kuluttaja-arvostelut varmistettava
1.1.2023 voimaan tulleen uuden säännöksen myötä jos elinkeinonharjoittaja asettaa kuluttajan saataville kulutushyödykettä koskevia kuluttaja-arvosteluja, kuluttajalle on annettava tieto siitä, onko elinkeinonharjoittaja varmistanut julkaistujen arvostelujen olevan peräisin kuluttajilta, jotka ovat tosiasiallisesti käyttäneet kulutushyödykettä tai ostaneet sen. Lisäksi tulee kertoa mahdollinen tieto siitä, miten elinkeinonharjoittaja on tämän varmistanut.
Myynnin edistämiseksi on nimenomaisesti kiellettyä (1) esittää tekaistuja kuluttaja-arvosteluita tai suositteluita, (2) ostaa kuluttaja-arvosteluita tai suositteluita, sekä (3) vääristellä kuluttaja-arvosteluja tai sosiaalisen median suositteluja.
Verkon markkinapaikoille tiedonantovelvollisuus
1.1.2023 voimaan tulleen säännöksen mukaan jos sopimus tehdään verkossa toimivalla markkinapaikalla, tulee markkinapaikan tarjoajan ennen sopimuksen tekemistä kertoa kuluttajalle onko myyjä ilmoituksensa mukaan elinkeinonharjoittaja vai muu taho. Jos myyjä ei ole elinkeinonharjoittaja, vaan esimerkiksi yksityishenkilö, tulee kertoa myös se, että kuluttajansuojalainsäädäntöön perustuvia oikeuksia ei sovelleta tehtyyn sopimukseen.
Hakutulosten muuttujista annettava tietoa
1.1.2023 voimaan tulleen uuden säännöksen mukaan elinkeinonharjoittajilla on velvollisuus pitää saatavilla tietoa hakukyselyn tuloksien keskeisistä muuttujista. Jos kuluttajalle annetaan mahdollisuus etsiä eri elinkeinonharjoittajien tai yksityishenkilöiden tarjoamia kulutushyödykkeitä hakusanan, lausekkeen tai muun syöttötiedon muodossa tehdyn haun perusteella, kuluttajan saatavilla on pidettävä tieto keskeisistä muuttujista, jotka määrittävät kuluttajalle hakukyselyn tuloksena esitettävien hyödykkeiden järjestyksen, sekä tieto näiden keskeisten muuttujien suhteellisesta merkityksestä verrattuna muihin muuttujiin. Näiden tietojen on oltava saatavilla suoraan hakutulosten esittämissivulta ja helposti saatavilla olevassa verkkorajapinnan osiossa.
Koti- ja etämyynnin ennakkotietoina annettaviin tietoihin täsmennyksiä
Koti- ja etämyynnissä ennen sopimuksen tekoa annettaviin ennakkotietoihin tuli 1.1.2023 voimaan tulleen lakimuutoksen seurauksena pieniä täsmennyksiä ja lisäyksiä. Muutoksen myötä kuluttajalle on annettava ennakkotietoina myös muun muassa
elinkeinonharjoittajan puhelinnumero ja sähköpostiosoite lisäksi tarvittaessa tieto sellaisesta sähköisestä viestintäkeinosta, jolla kuluttaja voi olla nopeasti ja tehokkaasti yhteydessä elinkeinonharjoittajaan ja joka mahdollistaa sen, että kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa elinkeinonharjoittajan kanssa käymänsä viestinvaihdon muuttumattomana;
maininta tavaroiden sekä digitaalisten sisältöjen ja palveluiden lakisääteisestä virhevastuusta; ja
tarvittaessa digitaalisia elementtejä sisältävän tavaran sekä digitaalisen sisällön ja palvelun toimivuus, mukaan lukien sovellettava tekninen suojaus sekä tällaisen kulutushyödykkeen yhteensopivuus ja yhteentoimivuus siltä osin kuin elinkeinonharjoittaja siitä tietää tai hänen voidaan kohtuudella olettaa siitä tietävän.
Laskulla maksamiseen ja kuluttajaluottojen sääntelyyn odotettavissa tiukennuksia
Kuluttajaluottojen sääntelyyn on odotettavissa muutoksia, jotka tulevat voimaan 2023 jälkipuoliskolla. Annetun hallituksen esityksen mukaan verkkokaupoissa on jatkossa esitettävä tarjolla olevista maksutavoista ensimmäiseksi luotottomia maksutapoja ja viimeisenä luotollisia maksutapoja. Mitään maksutapaa ei saisi tarjota oletusvalintana. Luotonottoon ja maksamiseen liittyvien väärinkäytöksien estämiseksi henkilöllisyyden todentamisvelvollisuuteen esitetään myös tiukennuksia. Vastedes velvollisuus kuluttajan vahvasta tunnistamisesta koskisi myös tilanteita, joissa kuluttaja valitsee verkossa asioidessaan maksutavaksi laskun.
Lisäksi hallituksen esityksen mukaan kuluttajaluottojen korkokatto lasketaan nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Korkokattoprosenttiin lisättäisiin korkolaissa tarkoitettu viitekorko, joka nyt on 0 prosenttia. Viitekoron noustessa kuluttajaluottosopimuksen enimmäiskorko saisi kuitenkin olla enintään 20 prosenttia.
Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 jälkimmäisellä puoliskolla. Lakien vahvistamisen ja voimaantulon väliin on tarpeen jättää noin puolen vuoden siirtymäaika, jotta luotonantajille ja viranomaisille jää riittävä aika valmistautua uudistusten vaatimiin muutoksiin.
Ilmoittajansuojelulaki
1.1.2023 voimaan tullut EU:n ns. whistleblowing-direktiiviin perustuva ilmoittajansuojelulaki (laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta) edellyttää väärinkäytöksistä ilmoittavien henkilöiden suojelua. Lain mukaan pääsääntöisesti vähintään 50 työntekijää työllistävillä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioilla on velvollisuus perustaa sisäinen ilmoituskanava väärinkäytösten ilmoittamiseksi ja niistä ilmoittavien henkilöiden suojelemiseksi. Myös tätä pienemmissä organisaatioissa on oltava ilmoituskanava, jos ne toimivat rahanpesulain soveltamisalalla. Sisäisen ilmoituskanavan saa perustaa myös vapaaehtoisesti. Ilmoittajansuojelulaki luo viitekehyksen sille, miten lainvastaisesta toiminnasta tai väärinkäytöksistä voi ilmoittaa ja millaista suojelua ilmoittaja saa. Ilmoitus väärinkäytöksestä tulee voida tehdä turvallisesti ja siten, että ilmoittajan henkilöllisyys on suojattu. Lisäksi vastatoimet ilmoittajaa kohtaan ilmoituksen tekemisen johdosta kielletään. Vastatoimien kiellon rikkomisesta tai ilmoittamisen estämisestä voisi seurata vahingonkorvausvastuu sekä velvollisuus maksaa hyvitystä ilmoittajalle.
50-249 työntekijää työllistävissä yrityksissä sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön viimeistään 17.12.2023. Vähintään 250 työntekijää työllistävissä yksityisen sektorin organisaatioissa sekä rahanpesulain soveltamisalalla toimivissa alle 50 henkilön organisaatioissa sisäinen ilmoituskanava tulee perustaa kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
KIRJOITTAJA
Villy Lindfelt, LAKIUS
Juristi, OTM, KTM ja LL. M.
+358 44 2358 211
villy.lindfelt@lakius.fi
Villy Lindfeltillä on yli 10 vuoden kokemus yritysjuridiikasta niin lakimiehenä lakitoimistossa kuin yhtiöjuristina yrityksessä. Hänen osaamisalueitaan ovat sopimusoikeus, tietosuoja, työoikeus, sekä markkinointi-, immateriaali- ja teknologiaoikeuteen liittyvät asiat. Hän avustaa asiakkaitaan usein työoikeutta, markkinointia ja kuluttajansuojaa sekä tietosuojaa koskevissa asioissa.
