Kerro miten voimme auttaa sinua.

Lähetä Tietosuojaseloste

Viestisi lähetettiin onnistuneesti! Tutustumme asiaasi ja olemme sinuun yhteydessä.

Jotain meni vikaan viestiä lähetettäessä. Kokeile myöhemmin uudestaan.

Verkkosivustoprojektin sopimukset – miten tehdä?

3.6.2017 17:11

Immateriaalioikeudet, Markkinointijuridiikka, Sopimukset, Yleinen

Verkkosivustoprojektin sopimukset

Digitalisaation kiihtyminen on aikaansaanut tilanteen, että monessa yrityksessä suunnitellaan verkkosivuston uusimista. Mutta miten verkkosivustoprojektin sopimukset tulisi tehdä ja mistä kaikesta olisi hyvä sopia? Ja miten uusi EU:n tietosuoja-asetus tulisi huomioida sopimuksessa?

Miksi verkkosivustohankkeet ovat ajankohtaisia

 

Verkkosivustohankkeet ovat ajankohtaisia monessa yrityksessä, jossa otetaan seuraavia askelia digitaalisessa markkinoinnissa. Vaikka digitaalisessa markkinoinnissa on tullut monia uusia kanavia ja työkaluja, on verkkosivusto silti usein digitaalisen markkinoinnin “sydän”. Heikko hakukonenäkyvyys, mobiilikäyttöliittymän puuttuminen tai se, että nykyinen sivusto ei konvertoi hyvin kotisivukävijöistä liidejä, voivat kaikki olla syitä uuden verkkosivuston kehittämiselle. On myös mahdollista, että yritys haluaa ottaa vahvempaa jalansijaa sisältö- ja inbound-markkinoinnissa, esimerkiksi blogin muodossa, joka voi luoda tarpeen sivuston päivittämiselle.

Edellä kuvatut tilanteet ovatkin hyviä selkeitä lähtötilanteita uuden kehittämiselle ja suunnittelemiselle. Kun ongelma tai tavoite on tunnistettu, seuraava askel on löytää sopiva kumppani, tehdä sopimus ja käynnistää suunnittelu. 

 

Verkkosivuprojekti sopimusprosessina

 

Verkkosivustoprojekti ei välttämättä ole yhtä selkeä “tarjous-vastaus” sopimus kuin vaikkapa tavaran kauppa. Sopiminen voi edetä vaiheittain ja sopimusprosessiin voi liittyä useita sopimuksia. Tämä on aika tyypillistä monenlaisille IT-projekteille. Alla oleva kuva havainnollistaa, miten verkkosivustoprojektin sopimusprosessi voisi edetä koko elinkaarensa aikana. Myös varsinaista toimitussopimusta voisi edeltää konsulttiprojektina toteutettava konseptointi tai vaatimusmäärittely.

Yleensä prosessi alkaa jonkinlaisesta toimittajien shortlistasta, jos esimerkiksi yritys on jo päättänyt, että se tekee WordPress-pohjaisen sivuston, voi se tehdää alustavan shortlistan muutamasta sopivasta WordPress-osaajasta.

Alustavan yhteydenoton jälkeen asiakasyrityksen intressissä voi olla tehdä salassapitosopimus ennen syvällisempiä neuvotteluja ja tiedonantoa – varsinkin jos yritys on esimerkiksi vasta lanseeraamassa palvelujaan ja paljon luottamuksellista tietoa joudutaan kertomaan jo ennen toimitussopimuksen solmimista. Automaattista lakisääteistä suojaa asiakasyritys ei ilman sopimusta saa juurikaan neuvotteluvaiheessa, ellei se solmi toimittajakandidaatin kanssa salassapitosopimusta.

Salassapitosopimuksen tekemisen jälkeen neuvottelut jatkuvat ja saattavat johtaa suunnittelu- ja toimitussopimuksen solmimiseen. Koska jokaista verkkosivustoa on ylläpidettävä ja sille tarvitaan myös hosting-palvelut, saattaa varsinkin asiakasyrityksen intressissä olla sopia jo toimitussopimusvaiheessa näistä samalla. Nämä sopimukset tulevat sitten voimaan verkkosivuston julkaisun jälkeen. Myöhemmin osapuolet voivat tehdä konsulttiprojekteina jatkokehityksiä sivustolle ja taas ajan mittaan vanha sivusto korvataan kokonaan uudella.

 

Projektin sopimukset ja sopimusasiakirjat

 

(1) Suunnittelu- ja toimitussopimus. Projektin kannalta tärkein sopimus on tietenkin verkkosivuston suunnittelu- ja toimitussopimus. Se on palvelusopimus, jossa määritellään suunniteltavan sivuston speksit ja osapuolten vastuut ja velvoitteet sivuston suunnittelussa. Molempien osapuolten vastuiden ja velvoitteiden määrittely on tärkeää, voidaan myös määritellä asiat ja palvelut jotka eivät kuulu projektiin. Toimitussopimus on usein voimassa määräaikaisesti kunnes osapuolet ovat täyttäneet velvoitteensa – asiakkaan intressissä voi olla sisällyttää sopimukseen irtisanomismahdollisuus.

(2) Palvelujen sisältö ja vaatimusmäärittelyt. Tämä on toimitussopimuksen liite, eli englanniksi ns. statement of work tai scope of work. Tähän voidaan sisällyttää myös projektisuunnitelma. Tämä on ehkä tärkein asiakirja koko projektissa, sillä se speksaa suunnittelutyön kohteen ja osapuolten roolit projektissa sekä projektin kustannukset. Tämä on tärkeä tehdä sopimuksentasoiseksi sitovaksi asiakirjaksi tekemällä siitä sopimusliite. Muista tehdä samoin kaikkien keskeisten projektiasiakirjojen osalta, eli tee niistä sopimusliitteitä. Vaikka kyse on palvelusuorituksista ja palveluprojektista, suunniteltavan verkkosivuston laadulle ja toiminnallisuudelle voidaan asettaa laatuvaatimuksia ja niitä kannattaakin asettaa, niistä jäljempänä lisää.

(3) Ylläpitosopimus. Verkkosivuston pysyminen toimivana edellyttää, että sitä päivitetään ja siinä esiintyviä toiminnallisuusvirheitä korjataan. Tästä syystä toimitussopimusta ei tulisi tehdä ilman ylläpitosopimusta. Muun muassa tietoturvasyistä asiakkaan tulee varmistaa, että verkkosivustolle asennetaan aina uudet päivitykset kun sellaisia tulee saataville. Yleensä nämäkin palvelut kannattaa hankkia kumppanilta. Verkkosivuston toimittaja saattaa myös itse tarjota hosting-palvelun tai se saattaa sen hankkia alihankintana hosting-palveluntarjoajalta. Usein verkkosivuston suunnittelija ja toimittaja on kuitenkin asiantuntija, jonka osaamiseen kannattaa nojata myös hosting-palveluiden määrittelemisessä. Ylläpitopalvelut ovat yleensä kuukausimaksullisia palveluita ja irtisanottavissa sovittua irtisanomisaikaa noudattaen.

(4) Konsulttisopimus. Isommissa kehitysprojekteissa verkkosivuston toimitussopimusta saattaa edeltää pienimuotoinen konsulttiprojekti, jossa ostetaan asiantuntijapalveuita sivuston konseptoimiseksi ja tavoitteiden määrittelemiseksi. Tämä voi olla tyypillistä myös silloin, kun asiakkaalla itsellään ei ole tällaista osaamista. Asiakkaan kannalta tärkeä on huolehtia siitä, että se saa riittävät oikeudet työn tuloksiin ja voi tarvittaessa tehdä varsinaisen toimitusprojektin myös muun kumppanin kanssa. Konsultointipalveluina saatetaan myös hankkia esimerkiksi SEO- ja konversio-optimoinnin asiantuntijapalveluita.

(5) Salassapitosopimus. Toimitussopimus luonnollisesti sisältää salassapitovelvoitteen, mutta toisinaan voi olla tarpeen tehdä salassapitosopimus jo neuvotteluvaiheessa. Asiakkaan kannalta sopimukseen tulee sisällyttää molemmat keskeiset salassapitovelvoitteet, eli velvoitteen olla käyttämättä asiakkaan luottamuksellista tietoa muuhun kuin sopimuksessa mainittuun tarkoitukseen ja velvoitteen olla luovuttamatta tietoa kolmannelle. Salassapito voi olla tärkeää esimerkiksi siinäkin tilanteessa, että asiakas paljastaa neuvotteluissa uuden yrityksen tai palvelun nimen, jolle kuitenkaan ei ole vielä rekisteröity verkkotunnusta. Jos asia lähtisi leviämään, on riski siitä, että joku toinen rekisteröi verkkotunnuksen vilpillisessä mielessä. Salassapitosopimuksen solmiminen voi olla myös toimittajan intressissä, mikäli sillä on esimerkiksi uniikkia konseptointiosaamista ja se tuottaa tämän työn perusteella ainutlaatuista dokumentaatiota. Toimittaja voi myös haluta varmistaa salassapitovelvoittein, että tällainen dokumentaatio ei päätyisi kilpailijoiden käsiin.

(6) Tietosuojaehdot. Uusi 25.5.2018 voimaan tuleva EU:n tietosuoja-asetus edellyttää kirjallisia tietosuojaehtoja rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden välillä. Asetus myös määrittelee, mitä ehtoja sopimuksen tulee sisältää. Verkkosivustoprojektin kannalta asiakas on asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä ja sivuston toimittaja, ylläpitäjä ja hosting-palveluiden tarjoaja henkilötietojen käsittelijöitä. Niinpä tulee muistaa sisällyttää myös tietosuojaehdot toimitussopimuksen liitteeksi. Huomiota on kiinnitettävä myös projektissa muutoinkin tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin esimerkiksi oletusarvoisen ja sisäänrakennetun tietosuojan osalta sekä hosting-palveluiden tarjoajan fyysisen sijainnin osalta (henkilötietojen käsittely EU-maiden ulkopuolella).

Miten sopimus tehdään? Yleiset vinkit

 

Kirjallinen sopiminen. Sopimus kannattaa tehdä jossain kirjallisessa tai dokumentoidussa muodossa, joko esimerkiksi ihan käsin allekirjoitettavana paperisena sopimuksena taikka sähköisesti allekirjoitettavana sopimuksena. Käsin allekirjoitettavia sopimuksia allekirjoitetaan niin monta kappaletta, kuin on sopimusosapuolia, yksi kullekin. Toinen vaihtoehto on lähettää sopimusasiakirja sähköpostitse tarjouksena ja pyytää asiakasta sähköpostitse myös hyväksymään tarjous, johon toimeksisaaja voi vielä lähettää kuittauksena tilauksen vastaanottamisesta tilausvahvistuksen.

Liitteet mukaan. Mikäli sopimuksessa on liitteitä, viittaa niihin selkeästi sopimusasiakirjassa ja ota niihin myös allekirjoitukset sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä tai mikäli teet sopimuksen “tarjous-vastaus” periaatteella sähköpostitse, toimita liite etukäteen sopijakumppanille ja saata se osaksi hyväksyttävää tarjousta. Eli pyri välttämään tilannetta, jossa tärkeitä liitteitä, esimerkiksi projektisuunnitelmaa tai vaatimusmäärittelyitä, ei katsottaisi sitovaksi sopimusasiakirjaksi.

 

Miten välttää ennalta ristiriitoja

 

Yritysten väliset palvelusopimukset ovat sellaisia, että mikäli jostain ei ole sovittu selkeästi, ei voida helposti ”täyttää” sopimusaukkoa tarkistamalla mitä laki sanoo asiasta. Tämä johtuu siitä, että palveluille ei ole säädetty erityislakia, toisin kuten irtaimen tavaran kaupassa on. Toiseksi, asiakkaan vastuulla on projektissa usein muutakin kuin vain laskujen maksaminen. Niinpä toimitussopimuksessa voi olla määriteltynä paljonkin sellaista tekemistä, joka on asiakkaan vastuulla ja edellytyksenä sille, että toimittaja voi suoriutua omista tehtävistään. Entä mitkä ovat tyypillisimpiä ristiriitojen aiheuttajia ja miten niitä voisi ennalta välttää?

Epäselvät odotukset. Koska sopimuksen kohde on aineetonta palvelua (vaikka tuloksena syntyykin julkaistava verkkosivusto), liittyy sopimuksen tekemiseen riski siitä, että sopijapuolten odotukset palvelujen sisällöstä poikkeavat toisistaan. Tämä ei tarkoita sitä, että sopijapuolten odotukset suoritettavista palveluista täysin poikkeaisivat toisistaan, vaan vaikka esimerkiksi sitä, että asiakas kuvitteli palvelujen sisältöön kuuluvan tietyn dokumentaation laatimisen tai vaikkapa hosting-palvelun, vaikka se ei kuulukaan. Tähän voi ennalta varautua hyvällä sopimuksen taustan ja tarkoituksen kuvauksella (älä säästä sanoja) sekä palvelujen sisällön yksityiskohtaisilla määrittelyillä (palvelutehtävät, lopputuotokset, laatuvaatimukset) – myös määrittelemällä mitä ei kuulu projektin sisältöön.

Palvelujen laajuuden kasvaminen. Toinen selkeä riskitilanne on palvelujen laajuuden kasvaminen, niin sanottu ”scope creep”. Eli vaikka on sovittu tietystä sisällöstä, sivuston speksi tai palvelusisältö muuttuu tai kasvaa koko ajan. Tekemisen määrä kasvaa ja projektin kannattavuus toimittajan kannalta heikkenee tai vaihtoehtoisesti asiakkaan kustannukset kasvavat. Aikataulu pitenee. Miten varautua tähän? Samoja reseptejä kuin edelliseen, eli sopimukseen yksityiskohtaiset palvelujen sisällön määrittelyt (palvelutehtävät, lopputuotokset, laatuvaatimukset) sekä selkeät ehdot siitä, miten sovitaan muutoksista. Ketterässä projektissa muutokset pitäisi jo oikeastaan leipoa sisään sopimukseen.

Toimittajariippumattomuus. On mahdollista, että asiakas haluaa jatkokehittää sivustoa toisen kumppanin kanssa taikka siirtää sivuston ylläpidon edullisemmalle tarjoajalle tai vaihtaa hosting-palvelua. Toimittajariippumattomuus tuleekin turvata riittävin sopimusehdoin, koskien muun muassa suunnittelutyön tulosten immateriaalioikeuksia ja määrittämällä toimittajalle myötävaikutusvelvollisuus sopimuksen päättymistilanteita ajatellen. Toimittajariippumattomuuden varmistaminen voi olla myös toimittajan intressissä ja helpottaa palvelujen myyntiä asiakkaalle.

 

Hinnoittelumallit

 

Miten toimittajan palveluiden hintojen tulisi määräytyä? Hinnoittelumalleja on useita ja niitä voidaan jopa soveltaa samanaikaisesti yhden ja saman sopimuksen puitteissa.

Tapauskohtaisesti sovellettava hinnoittelumalli käytännössä riippuu siitä, miten hyvin pystytään projektikolmion elementit (aika – palvelujen sisältö – resurssit) etukäteen määrittelemään ja lyömään lukkoon.

Jos esimerkiksi suoritettavien palvelujen sisältöä ja aikataulua ei ole määritelty, sovellettavaksi voi tulla toinen hinnoittelumalli verrattuna tilanteeseen, jossa nämä elementit ovat ennalta hyvin tiedossa ja määriteltynä. Mitä tarkemmin palvelujen sisältöä, resurssitarvetta ja aikataulua voidaan etukäteen määritellä, sitä todennäköisempää on myös se, että voidaan soveltaa kiinteää hintaa. Edellyttäen, että projektiin ei liity suuria riskitekijöitä. 

Mahdollinen yksinkertainen hinnoittelumalli voisi olla seuraavanlainen:

  1. Toimitusprojekti kiinteähintaisena (tai jos tehdään esimerkiksi ketterin menetelmin, sovitaan kiinteä hinta yhdelle viikko-/kuukausisprintille ja määritellään kuinka paljon työtä yksi sprintti voi sisältää, eli sovitaan sprintin yksikköhinta kiinteästi. Tämän jälkeen arvioidaan montako sprinttiä sivuston toteutus vaatii.);
  2. Ylläpitopalvelut kuukausimaksulla (sisältää tietyn määrän työtunteja, jotka siirrettävissä seuraaville kuukausille, mikäli jää käyttämättä);
  3. Hosting-palvelut kuukausimaksulla; ja
  4. Jatkokehitykset sovittuina kiinteähintaisina projekteina tai aikaperusteisella veloituksella (jolloin sovittava yksikköhinnasta).

 

Mistä asioista tulisi sopia toimitussopimuksessa?

 

Käydään seuraavaksi läpi verkkosivuston toimitussopimuksen ja palvelusisältöä koskevan liitteen keskeisiä ehtoja ja niiden sisältöä.

 

  • Tausta ja tavoitteet. Tarkoituksen kuvaaminen on tärkeää, sillä se auttaa selventämään sopimuksen sisällön keskeiset seikat molemmille osapuolille, auttaa tulkitsemaan muita sopimusehtoja ja täydentämään mahdollisia “sopimusaukkoja”.
  • Toimittajan yleiset velvoitteet. Toimitussopimukseen kirjataan yleensä verkkosivuston toimittajan yleiset velvollisuudet ja palvelusisältöliitteeseen spesifit projektikohtaiset tehtävät. Yleisissä velvoitteissa voidaan ottaa kantaa mm. siihen, kumpi osapuoli toimii projektinhallintavastuussa ja kuuluuko esimerkiksi ylläpitopalvelut ja hosting-palvelut toimittajan palveluiden piiriin. Yleisiin velvoitteisiin voidaan myös kirjata toimittajan raportointi- ja dokumentointivelvoitteita.
  • Asiakkaan yleiset velvoitteet. Asiakkaan vastuulla on siis usein muutakin kuin vain laskujen maksaminen. Yleensä sopimuksessa määritellään vähintään yleinen myötävaikutusvelvollisuus, tarkempina tehtävinä esimerkiksi tavoitteiden ja kohderyhmän määrittelyä, keskeisten toiminnallisuuksien kuvaamista sekä brändiohjeiden toimittamista. Asiakkaan vastuulla on usein myös sisällön syöttäminen ja ylläpito.
  • Takuu. Vähintäänkin lyhyt takuuaika on hyvä sopia sivustolle, joka tulee voimaan julkaisusta ja jonka aikana toimittaja sitoutuu korjaamaan veloituksetta sivustolla ilmenevät virheet ja toiminnallisuushäiriöt.
  • Toimituksen sisältö, laajuus ja hinnat. Kappaleessa usein viitataan liitteen kuvauksiin ja todetaan myös se, että toimittajalla ei ole muita velvoitteita kuin ne, mitä sopimuksessa määritelty. Erityisesti toimittajan intressissä on selkeästi rajata sopimusvelvoitteet ”scope creep:in” välttämiseksi.
  • Maksuehdot. Isommat projektit voi olla syytä jakaa maksuposteihin, joka noudattelee jollain tavalla projektin valmistumisastetta tai osatoimituksia. Asiakkaan intressissä on tietenkin mahdollisimman takapainotteiset maksupostit.
  • Muutostenhallinta. Sopimuksessa on syytä selventää, että muutokset sopimuksiin, vaatimusmäärittelyihin tai palvelusisältöihin edellyttää yhteistä sopimista. Samalla tulee sitten sopia muutosten vaikutuksista hintoihin, toimitusaikoihin ja muihin ehtoihin.
  • Immateriaalioikeudet. Immateriaalioikeudet ovat toimitussopimuksen keskeisiä ehtoja. Lain lähtökohta on se, että immateriaalioikeudet syntyvät aina tekijälle. Asiakkaan intressissä olisi siirtää omistusoikeus työn tuloksiin sekä oikeus muokata aineistoja ja edelleen luovuttaa niitä. Mikäli aineistoihin sisältyy toimittajan aiemmin luomia elementtejä, näiden osalta tulisi saada vähintäänkin riittävän laaja käyttöoikeus. Eli sopimuksessa voidaan käsitellä eri tavalla eri aikoina syntyneitä immateriaalioikeuksia (ennen/jälkeen sopimuksen syntymisen). Lisäksi voidaan ottaa kantaa siihen, milloin oikeudet siirtyvät toiselle osapuolelle.
  • Vastuu immateriaalioikeusloukkauksista. Erityisesti asiakkaan intressissä on varmistaa, että toimittaja sitoutuu siihen, että sen työn tulokset ei loukkaa kenenkään kolmannen oikeuksia. Tämä on tärkeää esimerkiksi sivuston sisällön, kuten kuvien, tekstien ja graafisten elementtien kannalta.
  • Salassapitovelvollisuus. Sivuston suunnittelun taustalla voi olla merkittäviä bisnesoivalluksia ja asiakkaan liikesalaisuuksia. Nämä tulee turvata riittävin salassapitovelvoittein. Myös toimittaja saattaa haluta suojata omia suunnitteluperiaatteitaan.
  • Voimassaoloehdot. Voimassaoloehdot on usein toimitussopimuksessa porrastettuja ja voivat olla toisistaan poikkeavia projektin, ylläpitopalvelujen ja hosting-palvelujen osalta. Toimitusprojekti voi olla määräaikaisena voimassa kunnes osapuolet ovat täyttäneet velvoitteensa (asiakkaan intressissä voisi olla sisällyttää jokin irtisanomisehto) ja ylläpitopalveluiden osalta sopimus tulee voimaan julkaisuhetkenä ja pysyy voimassa esimerkiksi 1 kk:n irtisanomisaikaa noudattaen. Sopimuksen päättymistilanteiden kannalta toimittajalle tulisi määritellä myötävaikutusvelvollisuus, joka mahdollistaa palveluiden siirtämisen toiselle palveluidentarjoajalle.
  • Vastuunrajaukset. Tämä on tärkeä kappale erityisesti toimittajan kannalta. Ilman vastuunrajausta sovelletaan täyden korvauksen periaatetta, eli sopimusrikkomustilanteessa sopimusta rikkonut osapuoli on velvollinen korvaamaan todellisen aiheutuneen vahingon kokonaisuudessaan. Eli erityisesti toimittajan intressissä on rajata enimmäisvastuu esimerkiksi asiakkaan maksamaan arvonlisäverottomaan hintaan (tai tiettyyn prosenttiosuuteen hinnasta). Lisäksi toimeksisaajan intressissä on rajata tiettyjä vahinkoja kokonaan vastuun ulkopuolelle, tällaisia ovat erityisesti vaikeasti arvioitavat ja ennakoitavat välilliset vahingot.
  • Liite 1: toimitusprojektin palvelusisällöt ja vaatimusmäärittelyt. Palvelusisältöliite on varmasti sopimuksen tärkein asiakirja. Vaatimusmäärittelyosiossa voidaan mm. määritellä sivuston teknisiä vaatimuksia, kuten mobiilikäyttöliittymä, enimmäissivukoko ja sivuston enimmäislatausaika. Eli sopimuksessa olisi hyvä määritellä toimittajan vastuulle teknistä hakukoneoptimointia. Sisällöllinen optimointi voi olla taas asiakkaan vastuulla. Vaatimusmäärittelyyn voidaan myös sisällyttää ostajapersoonan ja käyttäjätarinoiden (user stories) kuvauksia. Tärkeätä on selkeästi määritellä myös mitkä tehtävät ovat toimittajan ja mitkä asiakkaan vastuulla. Liitteessä voidaan myös kuvata projektin toteutusmallia, varsinkin esimerkiksi jos se suoritetaan ketteriä menetelmiä käyttäen.
  • Liite 2: ylläpitopalvelut. Varsinkin asiakkaan intressissä on jo toimitussopimuksen yhteydessä sopia ylläpitopalveluista sopimuksen liitteenä. Palvelut voidaan speksata ja niille voidaan määritellä kuukausimaksu. Hyvä tapa on määritellä ylläpitopalvelun palvelusisällöt ja tietty tuntimäärä, jonka toimittaja sitoutuu kuukausittain tekemään ylläpitopalvelua. Toimittajan tulisi myös raportoida kuukausiylläpidon tehtävänsä ja mikäli tunteja jää käyttämättä, ne voidaan siirtää seuraaville kuukausille.
  • Liite 3: tietosuojaehdot. Koska sivuston ylläpidon kannalta ylläpitopalvelun ja hosting-palvelun tarjoaja saattavat täyttää EU:n tietosuoja-asetuksen henkilötietojen käsittelijän tunnusmerkistön. Tämä arvio tulee tehdä tapauskohtaisesti ja tarvittaessa kirjallisesti sopia asetuksen edellyttämistä tietosuojaehdoista. Tämä voidaan tehdä toimitussopimuksen liitteen muodossa.

ASIAKIRJAMALLI. Lataa täältä lakimiehen laatima verkkosivuston suunnittelu- ja ylläpitosopimus ja turvaa selustasi tulevassa projektissasi.


Kysyttävää? Ota yhteyttä, keskustelemme mielellämme asiasta lisää. Villy Lindfelt, puh: 044 2358 211 ja villy.lindfelt@lakius.fi

Villy Lindfelt

Villy Lindfelt

Villy on lakimies, KTM, OTM ja LL.M. sekä LAKIUS Oy:n perustaja. Ennen LAKIUS Oy:n perustamista Villy toimi useamman vuoden ajan keskisuuren teknologiayrityksen lakijohtajana. Villyn erikoisosaamista on kasvuyrityksen juridiset kysymykset, erityisesti sopimus-, immateriaali-, IT- ja työoikeusasioissa. Villyn intohimona on myös palvelumuotoilu, ja hän pyrkii huomioimaan asiakkaansa ja kuulijansa ja muotoilemaan viestin selkeäksi, ymmärrettäväksi ja innostavaksi. Villyyn voit ottaa yhteyttä sähköpostitse villy.lindfelt@lakius.fi tai puhelimitse 044 2358 211.

Jätä kommentti