Kerro miten voimme auttaa sinua.

Lähetä Tietosuojaseloste

Viestisi lähetettiin onnistuneesti! Tutustumme asiaasi ja olemme sinuun yhteydessä.

Jotain meni vikaan viestiä lähetettäessä. Kokeile myöhemmin uudestaan.

Työsopimus, etätyösopimus ja johtajasopimus – miten tehdä hyvä?

13.6.2017 19:17

HR-asiat, Sopimukset, Yleinen, Yritystoiminta

Työsopimus, etätyösopimus ja johtajasopimus – miten tehdä?

Oletko käynnistämässä rekrytointeja kesän jälkeen? Vai oletko itse hakemassa uutta työtä? Tai oletko mahdollisesti tekemässä sopimusta etätyön tekemisestä? Onko työsopimuksissasi jo huomioitu vuoden 2017 alun työsopimuslakimuutokset? Nämä oppaat sopivat HR-tehtävissä työskenteleville, esimiehille, yrittäjille ja myös työnhakijoille. Kolme opasta: työsopimusopas, johtajasopimusopas ja etätyösopimusopas. Lataa ja laita vaikka yrityksesi intraan esimiehille jakoon. Oppaiden lataus ei edellytä rekisteröintiä.

TYÖSOPIMUSOPAS:

  • 23 sivua
  • Työsopimuksen minimiehdot
  • Miten työsopimus solmitaan – käytännön vinkit
  • Mitä muita ehtoja työsopimuksen kannattaa sisällyttää
  • Lakimiehen ehtokohtaiset vinkit

Lataa työsopimusopas >>
Lakimiehen laatima työsopimusmalli >>

JOHTAJASOPIMUSOPAS:

  • 21 sivua
  • Työsuhteinen johtaja (ei siis toimitusjohtaja)
  • Työsopimuksen minimiehdot
  • Työsopimuksen solmiminen ja suunnittelu – käytännön vinkit
  • Johtajasopimuksen suunnittelu
  • Johtajasopimuksille tyypilliset lisäehdot, kuten kilpailukielto
  • Lakimiehen ehtokohtaiset vinkit

Lataa johtajasopimusopas >>
Lakimiehen laatima johtajasopimusmalli >>

ETÄTYÖSOPIMUSOPAS:

  • 18 sivua
  • Etätyö ja lainsäädäntö
  • Miten etätyösopimus tehdään – kaksi tapaa
  • Miten etätyöstä kannattaa sopia
  • Lakimiehen ehtokohtaiset vinkit

Lataa etätyösopimusopas >>
Lakimiehen laatima etätyösopimusmalli >>


Työsopimus

 

Työsopimus on vapaamuotoinen sopimus. Työsopimus ei ole määrämuotoinen sopimus, eli se voidaan sitovasti solmia suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti tai jopa ”hiljaisesti”, mikäli työnantaja sallii työntekijän tekevän

työtä lukuunsa. Mikäli työsopimusta ei tehdä kirjallisesti, työnantajalla on kuitenkin lain mukaan velvollisuus antaa kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista. Tästäkin syystä suositeltavaa on, että työsopimus tehdään aina kirjallisesti. Kirjallinen sopiminen on suositeltavaa myös työsuhteen muutostilanteissa sovittaessa esimerkiksi muuttuneesta toimenkuvasta.

 

Sopimusvapaus lähtökohtana

 

Työsopimuksen tekemisen lähtökohtana on sopimusvapaus, mutta työoikeudelliset säännökset rajoittavat tätä vapautta. Sopimusvapaus on laajinta yleensä ylempien toimihenkilöiden osalta, joihin ei tule sovellettavaksi yksityiskohtaiset työehtosopimukset. Työsuhteen ehdoista sopiminen edellyttää siitä syystä sekä lainsäädännön että työehtosopimusten tuntemista.

 

Työsopimuksen syntyminen

 

Milloin työsopimus syntyy? Työsopimuksen syntymiseen sovelletaan yleisiä sopimusoikeudellisia sopimuksen syntymisen periaatteita. Niinpä työsopimus syntyy silloin, kun tarjoukseen on saatu hyväksyvä vastaus. Tästä syystä työsopimus voidaan katsoa syntyneeksi jo silloin, kun työnhakijalle tarjotaan työtä suullisesti ja työnhakija tämän tarjouksen suullisesti hyväksyy. On siis jopa mahdollista, että työhaastattelutilanteessa työsopimus tulee juridisesti tehdyksi, vaikka työnantaja ajatteli sitovan sopimuksen syntyvän vasta kirjallisen sopimuksen allekirjoitushetkellä. Tästä syystä työhaastattelutilanteessa on syytä tehdä selväksi työnhakijalle, että sopimus syntyy vasta, kun (1) kaikista yksityiskohdista on sovittu, (2) sovitut asiat on kirjattu kirjalliseen sopimukseen, ja (3) sopimuksen ovat työntekijä ja työantajan edustaja allekirjoittaneet.

 

Työsopimuksen sitovuus

 

Työsopimuksen osalta saattaa toisinaan mennä sekaisin kaksi asiaa, työsopimuksen allekirjoituspäivä ja työnteon aloituspäivä. Työsopimuksen allekirjoituspäivä määrää työsuhteen alkamispäivän. Jos esimerkiksi tämän jälkeen halutaan päättää työsuhde, lakisääteisten päättämisperusteiden (irtisanomis- ja purkuperusteet) on oltava olemassa. Työnteon alkamispäivä on taas päivä, jolloin työntekijä aloittaa työnteon. Työnteon alkamispäivästä käynnistyy muun muassa koeajan laskenta. Koeaikapurku on mahdollinen vasta, kun työnteko ja koeaika ovat alkaneet.

 

Edullisemmuussääntö

 

Kuten aiemmin on jo mainittu, työsuhdetta sääntelevät useat normit. Sääntöjen normihierarkia on seuraava: (1) pakottava lainsäädäntö, eli säännöt joiden osalta ei voida sopia toisin, (2) työehtosopimus, normaalisitova ja yleissitova, (3) työsopimuksen ehdot, (4) tahdonvaltainen lainsäädäntö, eli lain säännökset joiden osalta voidaan sopia toisin, (5) hyväksytty tapa tai yleinen käytäntö, ja (6) työnantajan työnjohto- eli direktiovaltansa nojalla antamat määräykset.

Entä jos näiden sääntöjen välillä on ristiriitaa? Miten ristiriita tulee ratkaista? Vastaus tähän on edullisemmuussääntö. Edullisemmuussääntö tarkoittaa, että kahden työoikeudellisen säännöksen ristiriita tulee ratkaista työntekijän eduksi. Edullisemmuussääntöä voidaan käyttää konkreettisten yksittäistapausten ratkaisemiseen.


Etätyösopimus

 

Etätyö yleistyy kovaa vauhtia erityisesti asiantuntija- ja tietotyötä tekevien keskuudessa. Moni tuotekehityssuunnittelija, digimarkkinoinnin ammattilainen taikka B2B-myyjä työskentelee nykypäivänä etänä. Etätyötä voidaan perustella monilla syillä, muun muassa työn tuottavuuden parantamisella, työn ja perheen yhteensovittamisella ja työmatkoihin käytetyn ajan minimoimisella.

Etätyöstä käytetään myös useita nimiä – etätyö, kotityö, e-työ, ja niin edelleen. Keskeistä etätyössä on, että työsuhteista työtä tehdään muualla kuin työnantajan toimipisteessä tai toimipaikassa. Työsuhteista työtä voidaan siis tehdä työnantajan työnjohto- ja valvontavallan alaisena myös kotona tai muutoin etänä.

 

Etätyö ja lainsäädäntö

 

Lainsäädäntö ei varsinaisesti tunne etätyön taikka etätyösopimuksen käsitettä, mutta laissa on kuitenkin säännöksiä, joita sovelletaan nimenomaan etätyöhön. Lisäksi tietyt säännökset asettavat työnantajalle velvoitteita, jotka työnantajan on otettava huomioon myös etätyötä järjestettäessä. Käsittelemme alla muutamia keskeisiä sovellettavasta laista johtuvia seikkoja, jotka tulisi huomioida etätyötä järjestettäessä ja etätyösopimusta solmittaessa.

 

Työajan seuranta

 

Etätyöhön ei lähtökohtaisesti sovelleta työaikalain säännöksiä, koska työnantaja ei lähtökohtaisesti kykene valvomaan työhön käytettävää aikaa. Tämä tarkoittaa, että etätyötä tekevän työntekijän työaikaa ei seurata eikä esimerkiksi ylityökorvauksia makseta. Jos työtä tehdään kuitenkin sekä etänä että työpaikalla, työpaikalla tehtävään työhön sovelletaan työaikalain säännöksiä ja näin ollen myös seurataan työaikaa.

 

Vuosilomat ja lomaraha

 

Kotona työskentelevä etätyöntekijä ei lähtökohtaisesti ansaitse vuosilomalaissa määriteltyä vuosilomaa, vaan saa vapaata 2 arkipäivää kuukaudelta, eli yhteensä 24 arkipäivää vuodessa. Samoin kotona tekevän etätyöntekijän osalta lomarahasta säädetään vuosilomalaissa erikseen. Toisaalta, työnantaja ja etätyötä tekevä työntekijä voivat etätyösopimuksessa sopia tätä paremmista ehdoista (näin usein tehdäänkin), esimerkiksi että etätyöntekijän lomaraha määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti, kuten silloin jos työtä tehtäisiin työpaikalla.

 

Työturvallisuus ja tapaturmavakuutukset

 

Vaikka etätyöntekijään ei sovelleta työaikalakia ja vuosiloma sekä lomaraha määräytyvät työpaikalla tehtävään työhön nähden poikkeavasti, sovelletaan kotona tai muutoin etänä tehtävään työhön työturvallisuuslakia. Niinpä työnantajan on huolehdittava soveltuvin osin etätyöntekijänkin työturvallisuudesta, esimerkiksi työn henkisen kuormittavuuden osalta. Lisäksi lakisääteinen tapaturmavakuutus on otettava myös etätyöntekijöille, eli etätyöntekijät kuuluvat työnantajan tapaturmavakuutuksen piiriin.

 

Työterveyshuolto

 

Työnantaja on velvollinen järjestämään työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen. Tämä koskee myös etätyötä tekeviä työntekijöitä. Koska palveluiden sisältö ja saatavuus ei välttämättä ole identtinen työpaikalla työskenteleville ja etänä työskenteleville, on etätyösopimuksessa hyvä selventää, millä tavoin työnantaja järjestää työterveyshuoltopalvelut etätyöntekijälleen.

 

Etätyösopimus

 

Koska etätyön järjestämiseen liittyy useita seikkoja joista työntekijän ja työnantajan tulisi päästä yhteisymmärrykseen, on suositeltavaa tehdä etätyösopimus kirjallisesti. Sopimus voi olla etätyösopimus taikka sitten varsinaisen työsopimuksen etätyötä koskeva liite. Työsopimuslaissa ei sinänsä ole mitään erityisiä etätyötä koskevia säännöksiä, mutta etätyösopimuksen keskeisiä ehtoja on johdettavissa edellä mainituista seikoista sekä seikoista, jotka käytännön syistä on hyvä sisällyttää myös etätyösopimukseen. Näitä asioita käsittelemme tämän ohjeen seuraavissa kappaleissa.


Johtajasopimus

 

Johtajasopimuksia voi olla käytännössä kahta keskeistä eri tyyppiä, työsopimuslain soveltamisalan ulkopuolelle jääviä johtajasopimuksia (erityisesti toimitusjohtajat ja muut vastaavassa asemassa olevat johtajat) ja työsuhteisia johtajasopimuksia, joihin sovelletaan työsopimuslakia, mutta ei kuitenkaan työaikalain säännöksiä johtavasta asemasta johtuen.

 

Toimitusjohtajasopimus vs. johtajasopimus

 

Toimitusjohtajaan ja vastaavassa asemassa olevaan johtajaan ei tule sovellettavaksi työsopimuslaki, vaan sopimukseen sovelletaan yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita ja säännöksiä. Keskeinen sovellettava laki tässä tapauksessa on oikeustoimilaki (1929/228). Toimitusjohtajan oikeudet, tehtävät ja velvoitteet määräytyvät osakeyhtiölain säännösten perusteella. Toimitusjohtajasopimuksia koskee lähtökohtaisesti laaja sopimusvapaus ja sopimussuhteen ehdot määrittelee pitkälti se, mitä osapuolten välillä on sovittu.

Työsuhteinen johtajasopimus tehdään käytännössä johtaja-asemassa olevan ylemmän toimihenkilön kanssa, yleensä siis henkilön kanssa, joka toimii yrityksen johdossa toimitusjohtajan alaisuudessa. Sopimukseen sovelletaan työsopimuslakia, mutta ei kuitenkaan työaikalakia johtajan asemasta johtuen. Kyse on siis lain näkökulmasta työsopimuksesta.

 

Sopimus työsuhteisen johtajan kanssa

 

Vaikka työsopimuslaki rajaa osapuolten sopimusvapautta ja työsuhteisen johtajasopimuksen ehtoja, tarjoaa se kuitenkin sellaisia sopimismahdollisuuksia, jotka eivät välttämättä ole mahdollisia tai relevantteja muissa työsopimuksissa. Johtajaan sovelletaan ylempiä toimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia (mikäli sellainen kyseisellä alalla on), joten laajempi sopimusvapaus tulee kyseeseen yleensä myös sitäkin kautta.

Ottaen huomioon johtajan keskeisen aseman yrityksessä sekä sen, että johtaja käsittelee yrityksen luottamuksellisia tietoja ja edustaa yritystä muun muassa asiakkaisiin ja muihin yhteistyökumppaneihin nähden, muodostuu sopimuksen keskeisiksi

ehdoiksi muun muassa ne ehdot, joilla työnantaja pyrkii suojaamaan itseään työsuhteen päättymistilanteessa. Mikäli esimerkiksi johtaja rekrytoidaan kilpailevaan yritykseen, voi sillä olla huomattavia negatiivisia vaikutuksia edelliselle työnantajalle. Niinpä työnantajan tulee jo johtajasopimusta tehdessä huomioida se, miten työsuhteen päättymisen mahdollisia vahinkoja pyritään minimoimaan.

 

Johtajasopimuksen tekeminen

 

Työsopimus, myöskään johtajasopimus, ei ole määrämuotoinen sopimus, eli se voidaan sitovasti solmia suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti tai jopa ”hiljaisesti”, mikäli työnantaja sallii työntekijän tekevän työtä lukuunsa. Mikäli työsopimusta ei tehdä kirjallisesti, työnantajalla on kuitenkin lain mukaan velvollisuus antaa kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista. Tästäkin syystä suositeltavaa on, että työsopimus tehdään aina kirjallisesti. Kirjallinen sopiminen on suositeltavaa myös työsuhteen muutostilanteissa sovittaessa esimerkiksi muuttuneesta toimenkuvasta.

Johtajasopimuksen tekemisen lähtökohtana on sopimusvapaus, mutta työoikeudelliset säännökset rajoittavat tätä vapautta. Sopimusvapaus on laajinta yleensä juuri ylempien toimihenkilöiden osalta, joihin johtajatkin kuuluvat. Työsuhteen ehdoista sopiminen edellyttää siitä syystä sekä lainsäädännön että työehtosopimusten tuntemista.

 

Milloin johtajasopimus syntyy?

 

Työsopimuksen syntymiseen sovelletaan yleisiä sopimusoikeudellisia sopimuksen syntymisen periaatteita. Niinpä johtajasopimus, kuten mikä tahansa muukin työsopimus, syntyy silloin, kun tarjoukseen on saatu hyväksyvä vastaus. Tästä syystä johtajasopimus voidaan katsoa syntyneeksi jo silloin, kun henkilölle tarjotaan työtä suullisesti ja kyseinen henkilö tämän tarjouksen suullisesti hyväksyy. On siis jopa mahdollista, että työhaastattelutilanteessa johtajasopimus tulee juridisesti tehdyksi, vaikka työnantaja ajatteli sitovan sopimuksen syntyvän vasta kirjallisen johtajasopimuksen allekirjoitushetkellä. Tästä syystä työhaastattelutilanteessa on syytä tehdä selväksi haastateltavalle, että sopimus syntyy vasta, kun (1) kaikista yksityiskohdista on sovittu, (2) sovitut asiat on kirjattu kirjalliseen johtajasopimukseen, ja (3) sopimuksen ovat työntekijä ja työantajan edustaja allekirjoittaneet.


ASIAKIRJAMALLIT. Tarvitsetko myös sopimusmallit? Lataa täältä lakimiehen laatima työsopimusmalli, etätyösopimusmalli ja johtajasopimusmalli ja turvaa selustasi tulevissa työsuhteissasi. 

Villy Lindfelt

Villy Lindfelt

Villy on lakimies, KTM, OTM ja LL.M. sekä LAKIUS Oy:n perustaja. Ennen LAKIUS Oy:n perustamista Villy toimi useamman vuoden ajan keskisuuren teknologiayrityksen lakijohtajana. Villyn erikoisosaamista on kasvuyrityksen juridiset kysymykset, erityisesti sopimus-, immateriaali-, IT- ja työoikeusasioissa. Villyn intohimona on myös palvelumuotoilu, ja hän pyrkii huomioimaan asiakkaansa ja kuulijansa ja muotoilemaan viestin selkeäksi, ymmärrettäväksi ja innostavaksi. Villyyn voit ottaa yhteyttä sähköpostitse villy.lindfelt@lakius.fi tai puhelimitse 044 2358 211.

Jätä kommentti

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä