Kerro miten voimme auttaa sinua.

Lähetä Tietosuojaseloste

Viestisi lähetettiin onnistuneesti! Tutustumme asiaasi ja olemme sinuun yhteydessä.

Jotain meni vikaan viestiä lähetettäessä. Kokeile myöhemmin uudestaan.

Startupin ja teknologiayrityksen työsopimukset

28.4.2017 0:30

HR-asiat, Lakiasiat, Yrittäjyys

Työsopimus on varmasti yksi sekä yrityksen että yksityishenkilön tärkeimmistä sopimuksista. Silti usein kumpikin pitää sitä jonkinlaisena pakkopullana, eikä siihen juuri kiinnitetä huomiota. Ongelma vain tahtoo usein olla se, että kerran sovittua on vaikea muuttaa, mikäli se tarkoittaa sitä, että toinen osapuoli joutuu jollain tavalla luopumaan saavutetuista eduistaan.

Tarkastellaan tässä kirjoituksessa vähän työsopimuksen tekemistä, sopimuksen syntyä ja sopimusehtoja erityisesti startupin ja teknologiayrityksen näkökulmasta. Näkökulmahan voisi olla joku toinenkin, mutta mennään tällä kertaa näillä.

 

Mistä lähtökohdista työsopimuksia tehdään

 

Startupin ja teknologiayrityksen työsopimuksen tekemisen lähtökohtia ovat muun muassa seuraavat seikat:

  • taloudellisten resurssien niukkuus (lähinnä startup)
  • henkinen pääoma ja aineeton omaisuus yrityksen arvokkainta omaisuutta
  • oikean tiimin löytäminen tärkeää
  • työntekijöiden lähtiessä heidän työn tulosten tulisi säilyä firmalla
  • tarve muuttaa työtehtäviä joustavasti

Nämä seikat tulisi pitää taustalla mielessä, kun lähdetään työsopimusmalleja laatimaan.

 

Miten työsopimus tehdään

 

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai jopa hiljaisesti, jos työnantaja sallii työntekijän tekevän työtä lukuunsa työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsopimuksen tunnusmerkistö on pakottavaa lainsäädäntöä, eli jos kriteerit täyttyvät, kyse on työsuhteesta. Usein startupissa voi olla niin, että tiimi ei ole edes tehnyt perustamansa yhtiön kanssa kirjallista sopimusta, mutta he silti työskentelevät siellä. Työsopimus on silloin olemassa. Kirjallinen sopiminen olisi kuitenkin erittäin tärkeää, selitämme pian miksi.

Sopimusvapauden rajoitteina ovat sitten erityisesti pakottava työlainsäädäntö (työsopimuslaki, vuosilomalaki, työaikalaki) ja sovellettava työehtosopimus. Jos startup ei itse ole järjestäytynyt ja kuulu työnantajaliittoon, voi sovellettavaksi tulla kuitenkin yleissitova työehtosopimus, jos sellainen alalla on.

 

Uusien työntekijöiden palkkaaminen

 

Koska sopimus voi syntyä suullisestikin, tarkoittaa se käytännössä sitä, että jos haastattelun päätteeksi tarjoat tietyin ehdoin työtä työnhakijalle, syntyi sopimus siinä, vaikka myöhemmin sitten haluaisitkin tehdä siitä kirjallisen sopimuksen. Tästä syystä haastattelussa kannattaa aina erikseen mainita, että sopimus syntyy vasta, kun osapuolet ovat allekirjoittaneet kirjallisen sopimuksen. Vapaamuotoisuus ja rentous on tärkeä elementti startupin ja teknologiayrityksen ilmapiirissä, mutta sopimuksen syntyhetki tulisi silti olla selkeästi tietoisesti vasta se, kun nimet on paperissa.

 

Määräaikaiset työsopimukset startupissa

 

Startupissa voi olla perusteita solmia määräaikaisia työsuhteita taloudellisten resurssien niukkuudesta johtuen. Tämä on mahdollista ja tässä kohtaa tulee vain muistaa, että määräaikaisen työsopimuksen tekeminen työnantajan aloitteesta edellyttää, että sopimus on tehty määräaikaiseksi ja määräaikaisuudelle on myös hyväksyttävä peruste, joka on kirjattu sopimukseen. Molempien edellytysten tulee täyttyä. Sopimuksessa olisi hyvä myös kirjata määräaika tai sen arvioitu kesto. Ja muista, että kun määräaika päättyy ja jos sallit työntekijän edelleen jatkaa työskentelyä ilman uutta määräaikaista sopimusta, muuttuu sopimus automaattisesti toistaiseksi voimassa olevaksi!

 

Lain minimiehdot eivät riitä työsopimuksen ehdoiksi

 

Työsopimuslaki ei sinänsä määrää työsopimuksen minimiehdoista, koska se ei myöskään edellytä kirjallista työsopimusta. Minimiehdot on kuitenkin johdettavissa työsopimuslaista työsuhteen ehtojen kirjallista selvitystä koskevasta säännöksestä. Ne eivät kuitenkaan ole riittävät tietovaltaisessa yrityksessä, jossa aineeton omaisuus määrittää suuren osan yrityksen arvosta.

Toisaalta minimiehdoista aidosti tärkeitä ovat esimerkiksi koeaika, sillä pienessä yrityksessä oikean tiimin saaminen ja pitäminen on kriittistä, joten työnantajan intressissä voi aidosti olla pyrkimys myös käyttää koeaikaa ja koeaikapurkua tilanteen niin vaatiessa.

 

Joustavuus ehtomuotoilussa

 

Koska startupissa tai teknologiayhtiössä toiminta saattaa muuttua nopeasti, on tärkeää, että muutosten esteeksi ei tule kankeat ja jäykät työsopimukset. Tästä syystä esimerkiksi tehtäväkuvausta koskeva ehtomuotoilu on tehtävä siten, että se sallii sellaisen joustavuuden, jonka nojalla työnantaja voi työnjohtovaltansa nojalla muuttaa henkilön työtehtäviä, ilman että se aina edellyttäisi asiasta sopimista.

 

Välttämättomät työsopimuksen lisäehdot

 

Startupin ja teknologiayrityksen työsopimukset tulisi ensinnäkin aina tehdä kirjallisesti ja niihin tulisi lain minimiehtojen lisäksi sisällyttää seuraavat ehdot:

  • Immateriaalioikeudet. Koska lähtökohtaisesti immateriaalioikeudet ovat sen luoneen henkilön omaisuutta (pl. tekijänoikeus työsuhteessa luotuun tietokoneohjelmistoon), tulisi oikeudet siirtää sopimuksin työnantajalle.
  • Salassapitolauseke. Sopimukseen tulisi sisällyttää kattava salassapitolauseke, mukaan lukien velvollisuus palauttaa työnantajan luottamuksellista tietoa sisältävät aineistot työsuhteen päättyessä ja mahdollisesti sopimussakko velvoitteiden tehosteeksi.
  • Kilpailukielto. Tämä koskee erityisesti johtotason henkilöitä, mutta myös mahdollisesti erityisasiantuntijoita. Varmista kuitenkin, että lain edellytykset täyttyvät.
  • Rekrytointi- ja houkuttelukielto. Koskee lähinnä johtotason henkilöitä, eli velvoitteen olla rekrytoimatta tai houkuttelematta yhtiön työntekijöitä ja/tai asiakkaita uuden yhtiön palvelukseen työsuhteen päätyttyä.
  • Erikoisuudet. Digitaalisen median ollessa keskeisessä roolissa monessa startupissa ja sen markkinoinnissa, tulee esimerkiksi sopimuksessa varmistaa, että jos työntekijä perustaa tunnuksillaan yritykselle some-tilejä, ovat ne ensinnäkin yritykselle kuuluvia tilejä ja työntekijä on velvollinen siirtämään ne työnantajan hallintaan viimeistään työsuhteen päättyessä.
  • Etätyö. Mikäli osapuolet sopivat etätyön mahdollisuudesta kannattaa siitä tehdä oma sopimusliite ja sopia siinä erikseen etätyön keskeisistä ehdoista.

LAKIPROJEKTIT. Me Lakiuksella teemme tehokkaita kehitysprojekteja, joilla yrityksen HR-asiakirjat, kuten työsopimukset, saadaan tehokkaasti laadittua tarpeisiin sopivaksi ja tiimi koulutettua niiden käyttöön. Kysy lisää villy.lindfelt@lakius.fi tai 044 2358 211.

VERKKOKURSSIT. Katso myös seuraavat verkkokurssimme: opi työsopimukset, opi etätyösopimukset ja opi johtajasopimukset, jotka soveltuvat erinomaisesti myös startup-yrittäjille ja teknologiayritysten esimiestehtävissä työskenteleville, ne sisältävä video-oppitunnit, sopimusoppaat ja mallisopimukset.


 

Villy Lindfelt

Villy Lindfelt

Villy on lakimies, KTM, OTM ja LL.M. sekä LAKIUS Oy:n perustaja. Ennen LAKIUS Oy:n perustamista Villy toimi useamman vuoden ajan keskisuuren teknologiayrityksen lakijohtajana. Villyn erikoisosaamista on kasvuyrityksen juridiset kysymykset, erityisesti sopimus-, immateriaali-, IT- ja työoikeusasioissa. Villyn intohimona on myös palvelumuotoilu, ja hän pyrkii huomioimaan asiakkaansa ja kuulijansa ja muotoilemaan viestin selkeäksi, ymmärrettäväksi ja innostavaksi. Villyyn voit ottaa yhteyttä sähköpostitse villy.lindfelt@lakius.fi tai puhelimitse 044 2358 211.

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä

Yrityskohtaiset juridiset koulutukset

Ladattavat asiakirjamallit

Ladattavat asiakirjamallit

Yrityskohtaiset koulutukset

Ladattavat asiakirjamallit