Kerro miten voimme auttaa sinua.

Lähetä Tietosuojaseloste

Viestisi lähetettiin onnistuneesti! Tutustumme asiaasi ja olemme sinuun yhteydessä.

Jotain meni vikaan viestiä lähetettäessä. Kokeile myöhemmin uudestaan.

Konsultointiliiketoiminnan työn tulosten suojaaminen

16.5.2017 17:38

Immateriaalioikeudet, Sopimukset, Yrittäjyys

Konsultointiliiketoiminnan suojaaminen

”Asiakas otti meidän aineistot ja käveli niiden kanssa kilpailijan luokse. Miten voimme estää tämän?”

Kysymys, joka usein esitetään. Vielä haastavampi tilanne on silloin, kun kyse ei ole edes vielä asiakkaasta, vaan potentiaalisesta asiakkaasta ja asiakkaan voittamiseksi tehdystä ”turhasta työstä”. Miten konsultti voi suojata oman työnsä tuloksia? Miten estää se, että asiakas (tai jopa vasta potentiaalinen asiakas) kävelee konsultilta saamiensa aineistojen ja tietojen kanssa toisen palveluntarjoajan luo ja antaa aineistot tämän käyttöön? Onko tällainen edes estettävissä?

Pohdin tässä vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin. Tämä kirjoituksen kohderyhmää ovat kaikki asiantuntijapalveluita tekevät yritykset ja henkilöt, esimerkiksi liikkeenjohdon konsultit ja markkinointitoimistot. Konsultointiliiketoiminnan merkitys on aika iso, sillä tätä kirjoitusta kirjoittaessa liikkeenjohdon konsultointi on viidenneksi yleisin toimiala Suomessa perustettaville yrityksille.

 

Suoja edellyttää usein sopimista

 

Heti alkuun voi todeta, että paljon on kiinni sopimusehdoista ja sopimusarkkitehtuurista. Ilman hyviä sopimuksia suojan saaminen on haastavaa. Tässä kuitenkin luettelo käytettävissä olevista keinoista:

  1. Kaupalliset tunnukset voi suojata tavaramerkillä
  2. Työn tulokset voivat saada tekijänoikeudellista suojaa
  3. Salassapitosopimuksen tekeminen ennen konsultointisopimusta
  4. Salassapitolausekkeet konsultointisopimuksessa
  5. Immateriaalioikeuksia koskevat ehdot konsulttisopimuksissa
  6. Rekrytointikieltoehdot konsultointisopimuksissa
  7. Salassapito-, kilpailu- ja houkuttelukiellot konsultin omissa työsopimuksissa
  8. Eksklusiivisuusehdot asiakassopimuksissa

Kohdat 3.-8. ovat käytännössä sopimusteknisiä tai sopimusarkkitehturisia asioita, joten suojan saaminen on pitkälti sopimisen varassa. Tekijänoikeudella voi olla kuitenkin merkitystä, joten käsitellään sitäkin.

 

Kaupallisten tunnusten suojaaminen tavaramerkillä

 

Konsultti voi suojata oman työnsä tuloksia tavaramerkillä. Mikäli konsultti kehittää mielenkiintoisen palvelun ja tälle omintakeisen tunnuksen, esimerkiksi nimen, voi se pyrkiä suojaamaan sitä tavaramerkkirekisteröinnin kautta. Tämä antaa suojaa lähinnä sitä ajatellen, että kilpailijat pyrkisivät ratsastamaan konsultin kehittämällä kaupallisella tunnuksella. Se ei sinänsä estä sitä, että asiakas vie konsultilta saadut aineistot ja työn tulokset toiselle palvelun tarjoajalle.

 

Työn tulokset voivat saada tekijänoikeudellista suojaa

 

Konsultin työn tuloksena voi usein olla jokin asiakirja tai raportti sen lisäksi, että työ sisältää palvelusuorituksia. Jos katsotaan lain ja suojan saamisen näkökulmasta, näin kannattaisikin olla, eli konsultin kannattaa antaa työnsä tulokset asiakirjamuodossa. Asiakirja saattaa nimittäin täyttää tekijänoikeuslain teoksen tunnusmerkistön. Erityisesti kirjallisten tuotosten osalta teoskynnystä pidetään yleensä varsin alhaisena, joten on hyvinkin mahdollista, että konsultin laatima asiakirja olisi tekijänoikeuslain tarkoittama teos.

Tekijänoikeus ei myöskään edellytä mitään rekisteröinti- tai merkitsemistoimenpidettä. Siitä huolimatta konsultti voisi merkitä laatimansa asiakirjat (esimerkiksi tarjousdokumentaatio) tekijänoikeudellisella tiedoksiannolla seuraavalla tavalla:

© Konsultti Oy Ab 2017. Tämä asiakirja on tarkoitettu ainoastaan tarjouksen saajalle eikä sitä saa luovuttaa kenellekään muulle.

Tai englanniksi esimerkiksi seuraavalla tavalla:

© Consultant Ltd 2017. This document may not be disclosed to any other than the offeree.

Eli asiakirjaan merkitään tekijänoikeutta osoittava symboli, tekijänoikeuden haltijan nimi ja ensimmäinen julkaisuvuosi. Tällainen merkintä olisi omiaan ainakin saamaan asiakirjaa luovuttavan henkilön miettimään kahdesti, voiko hän asiakirjan luovuttaa jollekin toiselle. Toisaalta, vaikka asiakirjaa ei sellaisenaan luovuttaisi kenellekään, saattaahan asiakirjan saanut taho paljastaa sen sisältöä jossain muussa muodossa kolmannelle taholle. Tekijänoikeuden ongelma on siinä, että se suojaa sitä nimenomaista ilmaisumuotoa, mutta ei esimerkiksi sitä, että asiakirjan idea ja ajatukset paljastetaan muuten jollekin kolmannelle. Miten tätä voisi estää?

 

Salassapitosopimuksen tekeminen ennen konsulttisopimusta

 

Varsinkin siinä tilanteessa jos edessä saattaa olla pitkät sopimusneuvottelut ja konsultti tekee jo paljon (ilmaista) työtä asiakkaan voittamiseksi, voisi olla konsultin kannalta olla perusteltua solmia salassapitosopimus ennen varsinaisen konsulttisopimuksen tekemistä. Asiakkaalle voisi jopa esittää asian ihan suoraan, että ”hei, koska emme saa palkkiota nyt tästä tarjouksen tekemisestä ja teemme tarjouksen laatimiseksi jo merkittävästi töitä, niin mielestämme olisi reilua jos tekisimme jo salassapitosopimuksen, jossa sovimme, että et voi paljastaa meidän antamia tietoja kenellekään muulle.

Ilman salassapitosopimusta, konsulttiyritys ei juuri saa suojaa luottamuksellisille tiedoille, eli laki ei anna konsultille hyvää suojaa tarjous- ja neuvotteluvaiheeseen, ilman nimenomaisen salassapitosopimuksen laatimista. Niinpä tämä suojakeino on tavallaan sopimusarkkitehturinen, eli tehdään yksi sopimus jo ennen varsinaista kaupallista sopimusta. Asian voi havainnollistaa tässä kuvassa:

 

Salassapitosopimuksessa keskeisiä ehtoja ovat salassapitovelvoitteiden sisältö (velvoite olla luovuttamatta kolmannelle ja mahdollisesti velvollisuus olla käyttämättä muuhun kuin sovittuun tarkoitukseen) sekä sopimuksen tarkoituksen kuvaus. Nämä määrittelevät suojan laajuutta.

 

Salassapitolausekkeet konsulttisopimuksessa

 

Salassapitolauseke voidaan sisällyttää myös itse konsulttisopimukseen. Usein konsulttisopimusten salassapitolausekkeet voivat olla yksipuolisia asiakkaan eduksi, eli ainoastaan asiakkaan luovuttama luottamuksellinen tieto saa suojaa. Tämä voi olla monesti täysin perusteltuakin. Tapauskohtaisesti konsultin tulisi muokata tämä lähtökohta sellaiseksi, että salassapitovelvoite on molemminpuolinen. Tällöin konsultti saa samankaltaista suojaa, kuin tekemällä molemminpuolisen salassapitosopimuksen. Salassapitolauseke sopimuksessa ja nimenomainen salassapitosopimus palvelevat molemmat samaa tarkoitusta. Salassapitolauseke konsulttisopimuksessa voi olla riittävä silloin, kun konsultin ei tarvitse paljastaa mittavassa määrin omia työnsä tuloksia ennen sopimuksen tekemistä. Mikäli konsultti joutuu paljastamaan tällaisia tietoja merkittävästi ennen konsulttisopimuksen tekemistä tai konsulttisopimuksen syntyminen on epävarmaa, voi olla perusteltua tehdä ensin salassapitosopimus. Jälleen kerran, salassapitolausekkeen avulla voidaan estää tietojen luovuttaminen kolmannelle ja/tai niiden käyttäminen jonkun kolmannen kanssa.

 

Immateriaalioikeuksia koskevat ehdot konsulttisopimuksissa

 

Konsultointiliiketoiminnan ydintä ovat aineettomat oikeudet, eli konsultin tietotaito ja sen eri ilmenemismuodot. Työn tulokset voivat tapauksesta riippuen täyttää tekijänoikeuksien, luottamuksellisen tiedon, mallioikeuden tai jopa patentoitavan keksinnön tunnusmerkistön. Konsulttisopimuksen olennaisia ehtoja onkin juuri immateriaalioikeuksia koskevat ehdot, joissa määrätään kuka omistaa oikeudet työn tuloksiin ja missä laajuudessa oikeudet siirtyvät tai lisensoidaan asiakkaalle. Tarkkarajainen ehto siis määrittelee, miten asiakas saa käyttää työn tuloksia ja esimerkiksi kenelle se saa niitä luovuttaa.

Konsulttisopimuksen immateriaalioikeuksia koskevissa ehdoissa sovitaan yleensä näistä asioista: (1) kuka omistaa immateriaalioikeudet työn tuloksiin, (2) millaisia omistus- tai käyttöoikeuksia immateriaalioikeuksiin siirretään toiselle sopijakumppanille (laajuus), (3) milloin oikeudet siirtyvät ja (4) miten kohdellaan eri aikoina, kuten ennen sopimusta ja sopimuksen voimassaoloaikana, syntyneitä immateriaalioikeuksia.

 

Rekrytointikiellot konsultointisopimuksissa

 

Konsultointiliiketoiminta on vahvasti henkilösidonnaista. Yksi riski onkin, että konsultointia suorittavat henkilöt halutaan rekrytoida suoraan asiakasyritykseen. Tätä estämään konsultointisopimukseen voitaisiin sisällyttää rekrytointikieltoehto, jossa asiakas sitoutuu olemaan suoraan rekrytoimatta konsultin palveluksessa olevaa henkilöä. Sopimusehtomuotoiluun kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota myös kilpailuoikeudellisten riskien välttämiseksi, eli usein rekrytointikieltoehdossa todetaan myös ne tilanteet, joita ei katsota rekrytointikiellon loukkaukseksi.

 

Salassapito-, kilpailu- ja houkuttelukiellot konsultin työsopimuksissa

 

Yhtä lailla kun on riski, että asiakas rekrytoi konsulttiyrityksen työntekijän suoraan palvelukseensa, voisi olla mahdollista, että konsulttityötä tekevä henkilö siirtyy toisen palvelukseen ja ”vie asiakkaan” mennessään. Konsulttiyritys voisi pyrkiä suojautumaan näitä tilanteita varten työsopimuksiin sisällytettävillä salassapito- ja kilpailukieltolausekkeilla. Kilpailukiellon osalta on hyvä kuitenkin muistaa, että työsopimuslaki rajaa sen käyttöä. Kilpailukiellosta tulee nimenomaisesti sopia (esimerkiksi työsopimuksen ehtona). Laki edellyttää lisäksi erityisen painavaa syytä ja luettelee sen arvioimisessa huomioitavia seikkoja, mutta tämän syyn voidaan katsoa täyttyvän usein johtaja-asemassa olevan henkilön kanssa tehtävässä työsopimuksessa. Kilpailukielto voi olla voimassa enintään 6 kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen (ilman erillistä korvausta) taikka 12 kuukautta, mikäli on sovittu kohtuullisesta korvauksesta.

 

Eksklusiivisuusehdot asiakassopimuksissa

 

Tämä viimeinen sopimusehto voi kuulostaa aika kaukaa haetulta ja teoreettiselta, mutta on kuitenkin yksi mahdollisuus. Eli osapuolet voisivat sopia siitä, että asiakas hankkii kyseisiä palveluja ainoastaan tältä nimenomaiselta konsultilta, eli tehdä ns. eksklusiivisuussopimus. Sopimus olisi todennäköisesti jonkinlainen määräaikainen puitesopimus. Tällainen eksklusiivinen sopimus olisi myös EU:n kilpailuoikeuden valossa sallittu edellyttäen, että osapuolten markkinaosuudet ovat alle 30 %. Tällä tavalla konsultti voisi suojata omaa toimintaansa määräaikaisesti ja esimerkiksi perustella muuten edullisempien ehtojen käyttäminen asiakkaan kanssa tehtävissä yksittäisissä sopimuksissa.

T. Villy, LAKIUS

PS. Ota toki yhteyttä jos kysyttävää, juttelen mielelläni aiheesta lisää. Sposti: villy.lindfelt@lakius.fi ja puh: 044 2358 211.


ASIAKIRJAMALLIT JA VERKKOKURSSIT. Tutustu opi konsultointisopimukset ja opi salassapitosopimukset verkkokursseihimme sekä konsulttisopimus ja salassapitosopimus -asiakirjamalleihimme, jos haluat oppia itsenäisesti sopimuksista lisää tai haluat valmiit asiakirjamallit liiketoimintasi suojaksi.


 

Villy Lindfelt

Villy Lindfelt

Villy on lakimies, KTM, OTM ja LL.M. sekä LAKIUS Oy:n perustaja. Ennen LAKIUS Oy:n perustamista Villy toimi useamman vuoden ajan keskisuuren teknologiayrityksen lakijohtajana. Villyn erikoisosaamista on kasvuyrityksen juridiset kysymykset, erityisesti sopimus-, immateriaali-, IT- ja työoikeusasioissa. Villyn intohimona on myös palvelumuotoilu, ja hän pyrkii huomioimaan asiakkaansa ja kuulijansa ja muotoilemaan viestin selkeäksi, ymmärrettäväksi ja innostavaksi. Villyyn voit ottaa yhteyttä sähköpostitse villy.lindfelt@lakius.fi tai puhelimitse 044 2358 211.

Jätä kommentti

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä