Kerro miten voimme auttaa sinua.

Lähetä Tietosuojaseloste

Viestisi lähetettiin onnistuneesti! Tutustumme asiaasi ja olemme sinuun yhteydessä.

Jotain meni vikaan viestiä lähetettäessä. Kokeile myöhemmin uudestaan.

Kevytyrittäjän toimeksiantosopimus – miten tehdä?

29.5.2017 23:22

Sopimukset, Yleinen, Yrittäjyys

Kevytyrittäjän sopimus – miten tehdä?

Kevytyrittäjyys yleistyy kovaa vauhtia. Kevytyrittäjyydessä on kyse siitä, että yrittäjä toimii yksityishenkilönä ja laskuttaa palvelunsa laskutuspalvelun kautta ilman omaa y-tunnusta, hankkien itse asiakkaansa ja päättäen palveluista veloitettavista hinnoista. Kevytyrittäjiä on Suomessa jo kymmeniä tuhansia, jopa 50 000 – 70 000. Kevytyrittäjyys on tyypillistä henkilösidonnaisilla ja -keskeisillä aloilla, joten kevytyrittäjinä toimii paljon esimerkiksi konsultteja, kouluttajia, graafisia suunnittelijoita, valokuvaajia, kääntäjiä ja bloggaajiakin.

Kevytyrittäjä käytännössä ulkoistaa laskutuksen ja tiettyjen muiden velvoitteiden hoitamisen laskutuspalveluyritykselle ja tämä mahdollistaa yrittäjämäisen toiminnan harjoittamisen ilman yrityksen perustamista tai y-tunnusta. Ehkä ulospäin toiminta muistuttaa eniten kuitenkin toiminimellä toimimista, eli on verrattavissa henkilöyhtiöön.

Kevytyrittäjää ei ole kuitenkaan juridisesti määritelty laissa, joten laki tuntee vain työsuhteisen tehtävien suorittamisen ja yrittämisen tunnusmerkistön. Välissä ei ole erityistä “kevytyrittämisen” toimintamuotoa, vaikka viestintä sellaisen kuvan antaakin.

Osapuolten kannalta on siis tärkeä pyrkiä varmistamaan, että yrittäjämäisen toiminnan tunnusmerkistö säilyy.

Kevytyrittäjän kannalta on kaksi tärkeää sopimusta: sopimus laskutuspalveluyrityksen kanssa ja toimeksiantosopimus oman asiakkaan kanssa. Tarkastelemme tässä kirjotuksessa jälkimmäistä sopimusta.

 

Työsuhde vai toimeksiantosuhde?

 

Kevytyrittäjän asiakkaan intressissä on välttää tilannetta, jossa toimeksiantosuhde tulkittaisiin työsuhteeksi. Työsuhteen tunnusmerkistön täyttyminen on pakottavaa lainsäädäntöä, joten sitä ei voida yhteisesti sopimalla välttää, mikäli tunnusmerkistö täyttyy. Sopimus on silti keskeinen instrumentti siinä, että toimeksiantosuhteesta luodaan yrittäjien välinen toimeksiantosuhde eikä työsuhde.

Työsopimuslain mukaan työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy silloin, kun  työntekijä (1) sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä (2) työnantajan lukuun, (3) tämän johdon ja valvonnan alaisena, (4)  palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Erityisen tärkeää on siis sopimusehdoin täsmentää esimerkiksi toimeksisaajan itsenäisyys, hinnoittelun arvonlisäveronalaisuus, toimeksisaajan vastuu huolehtia muista vero- ja eläkelakien mukaisista lakisääteisistä maksuista ja velvoitteista, sekä nimenomainen sopimusehto, jossa todetaan että sopimus ei synnytä työsuhdetta osapuolten välille. Lisäksi myös mikäli toimeksisaaja olisi velvollinen toimittamaan palveluja ainoastaan kyseiselle nimenomaiselle asiakkaalle, voisi suhde olla lähempänä työsuhdetta. Niinpä osapuolet voivat sopimusehdoin varmistaa sitä, että sopimusta ei katsottaisi työsopimukseksi. Tämä on varmasti molempien intressissä, sillä toimeksisaaja ei halua ikäviä yllätyksiä asiakkaalle.

 

Vakuutukset

 

Koska kevytyrittäjyys katsotaan eläkevakuuttamisen kannalta yrittäjämäiseksi työnteoksi, on kevytyrittäjä velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen, mikäli työtuloa koskeva kynnysraja ylittyy (minimiraja 7645,25 € vuonna 2017).  Jos työtulo jäät alle minimirajan, on yrittäjällä silti mahdollisuus ottaa vapaaehtoinen YEL-vakuutus.

Usein laskutuspalveluiden palvelupaketit sisältävät myös vastuuvakuutuksen, tämä kannattaa kuitenkin tarkistaa ja tarvittaessa esimerkiksi konsultointipalveluiden osalta ottaa erillinen kyseisiä palveluja koskeva vastuuvakuutus, mikäli se ei kuulu palvelun hintaan.

Tulovero- ja kirjanpitonäkökulmasta kevytyrittäjä kuitenkin rinnastetaan palkansaajaan.

 

Toimeksisaajan aseman turvaaminen

 

Kirjallinen sopimus on tärkeä myös toimeksisaajan näkökulmasta. Edellä jo määriteltiin yksi hyvä syy – pyrkimys välttää yllätystä, että toimeksiantosuhde katsottaisiin työsuhteeksi.

Tämän lisäksi on hyvä muistaa se, että kuten henkilöyhtiössä, toimeksisaaja vastaa suorituksestaan ja velvoitteistaan henkilökohtaisesti. Tämä koskee myös sopimusrikkomuksia ja niiden seuraamuksia. Tässä suhteessa kevytyrittäminen eroaa osakeyhtiömuotoisesta yrittämisestä, jossa lähtökohtaisesti osakkeenomistaja ei ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön asioista ja velvoitteista.

Tästä syystä toimeksiantosopimus on erittäin tärkeä juridinen instrumentti kevytyrittäjälle – sen avulla voi sopimusperusteisesti rajoittaa kevytyrittäjän vastuuta ja sopimusriskejä.

 

Miksi kirjallinen sopimus?

 

Kirjallinen tulee tässä yhteydessä ymmärtää dokumentoiduksi sopimukseksi, eli se voidaan myös tehdä sähköisesti tai sähköpostitse tarjous-vastaus-mekanismilla, tärkeintä on, että sopimuksen syntymisestä ei ole epäselvyyttä ja sopimusehdot ovat tiedossa molemmilla osapuolilla ja molempien intressit tulevat huomioiduksi.

Hyvällä kirjallisella sopimuksella kevytyrittäjä voi:

  • Rajata juridisia riskejään
  • Välttää ristiriitaisia odotuksia sopimussuoritusten suhteen
  • Antaa toiminnastaan ammattimaisen kuvan (imagoasia)
  • Suojata itseään ja henkistä pääomaansa tulevia liiketoimintatarkoituksia varten

Koska kyse on usein palvelusopimuksesta, on hyvä muistaa ja ymmärtää, että palvelusopimukset ovat herkkiä ristiriidoille, juuri epäselvien tai ristiriitaisten odotusten takia. Hyvällä sopimuksella taklaat jo ennalta mahdollisia ristiriitoja ja varmistat, että vastapuoli tietää selkeästi mitä tulee saamaan ja mitä odottaa.

Sopimus kannattaa tehdä jossain kirjallisessa tai dokumentoidussa muodossa, joko esimerkiksi ihan käsin allekirjoitettavana paperisena sopimuksena taikka sähköisesti allekirjoitettavana sopimuksena. Toinen vaihtoehto on lähettää sopimusasiakirja sähköpostitse tarjouksena ja pyytää asiakasta sähköpostitse myös hyväksymään tarjous, johon toimeksisaaja voi vielä lähettää kuittauksena tilauksen vastaanottamisesta tilausvahvistuksen.

 

Mistä asioista tulisi sopia toimeksiantosopimuksessa?

 

Käymme luettelomaisesti läpi seuraavaksi sellaisia ehtoja, joista on hyvä nimenomaisesti sopia kevytyrittäjän toimeksiantosopimuksessa. Lähtökohtana tässä on, että kyse on nimenomaan kevytyrittäjän henkisen työn tuotoksista ja niiden kauppaamisesta.

  • Osapuolet. Sopimukseen kuvataan osapuolet ja samalla jo todetaan, että sopimus ei synnytä työsuhdetta osapuolten välille.
  • Tarkoitus. Tarkoituksen kuvaaminen on tärkeää, sillä se auttaa selventämään sopimuksen sisällön keskeiset seikat molemmille osapuolille, auttaa tulkitsemaan muita sopimusehtoja ja täydentämään mahdollisia “sopimusaukkoja”.
  • Palvelujen sisältö ja laajuus. Erittäin tärkeä kappale ja kannattaa huolella kuvata palvelujen sisältö ja laajuus, varsinkin kun kyseessä on ei-konkreettinen myytävä asia. Voit myös jopa kuvata mitä ei kuulu palvelusisältöön.
  • Palvelujen laatua koskevat kuvaukset. Palvelujen sisältöä koskevassa kappaleessa voit määritellä myös laatuvaatimuksia palveluille tai vaikkapa toimitettaville aineistoille.
  • Toimitettavat aineistot. Määrittele myös mitä konkreettista toimitat, sehän voi olla vaikka valokuva tietyssä tiedostomuodossa tai tulosteena. Määrittele myös toimitusaika taikka palvelujen suorittamisajankohta.
  • Osapuolten juridinen suhde. Osapuolten juridinen suhde on hyvä kuvata, eli todeta että osapuolet toimivat itsenäisinä elinkeinonharjoittajina. Myös muut ehdot korostavat sopimuksessa samaa asiaa, kuten toimeksisaajan velvollisuus huolehtia eläke- ja verolakien mukaisista maksuista ja palvelujen arvonlisäveron alaisuus.
  • Toimeksisaajan yleiset velvoitteet. Toimeksisaajan intressissä on varmistaa, että toimeksisaajan velvoitteet rajautuvat niihin nimenomaisiin tehtäviin, jotka sopimuksessa on määritelty. Samoin toimeksisaajan intressissä on varmistaa, että asiakas itse vastaa siitä, että työn tulokset sopivat sen käyttötarkoitukseen.
  • Asiakkaan velvoitteet. Asiakkaalla voi olla velvoitteita toimeksiantosuhteessa, kuten nimittää yhteyshenkilö, antaa tarvittavia tietoja ja tehdä päätöksiä sekä mahdollistaa pääsy asiakkaan toimitiloihin tai järjestelmiin. Tällaiset velvoitteet on hyvä kuvata sopimukseen, jotta asiakaskin tietää, mitä häneltä odotetaan.
  • Hinnat. Hintojen osalta tulee mainita mitä hinnat sisältävät, eli yleensä hintoihin lisätään arvonlisävero (kuluttajahinnat pitää myös ilmoittaa kokonaishintana veroineen) ja todeta, että toimeksisaaja vastaa tulovero- ja eläkevakuutusvelvoitteista. Sopimuksessa voidaan ottaa myös kantaa kulukorvauksiin, esimerkiksi matkakulujen osalta. Hinnoittelumalli tulee myös valita, vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kiinteä hinta, aikaperusteinen veloitus taikka kustannuskatto. Tilanteesta riippuen toimeksisaajalle voidaan määritellä raportointivelvoitteet mm. käytettyjen työtuntien osalta.
  • Maksuehdot. Maksuehdoissa voidaan todeta se, miten palvelusuoritukset laskutetaan ja milloin.
  • Immateriaalioikeudet. Erityisesti luovilla aloilla ja tietovaltaisilla toimialoilla immateriaalioikeuksista sopiminen on keskeistä. Immateriaalioikeudethan syntyvät lähtökohtaisesti tekijälle, luonnolliselle henkilölle. Lähtökohta on siis toimeksisaajalle myönteinen. Tämä lähtökohta voidaan sopimuksessa vahvistaa, samoin se, millaisen käyttöoikeuden asiakas saa aineistoihin. Lisäksi voidaan määritellä missä tilanteissa jopa omistusoikeus työn tuloksiin siirtyisi asiakkaalle. Joskus tämäkin voi olla perusteltua.
  • Salassapito. Erityisesti asiakas voi haluta salassapitoa, mutta joskus se voi olla myös esimerkiksi konsultin intressissä, eli varmistaa, että tulokset eivät päädy kilpailijan käsiin.
  • Etämyyntiehdot. Kuluttajakaupassa tulee muistaa ja kertoa myös kuluttajan peruutusoikeuksista etämyynnin osalta sekä tilanteista, joissa kuluttajalla ei ole peruutusoikeutta.
  • Sopimuksen voimassaolo. Voimassaoloehtoja voi olla useita erilaisia, helppo ratkaisu on määritellä, että sopimus on voimassa kunnes molemmat ovat täyttäneet sopimusvelvoitteensa. Sopimuksessa voidaan myös ottaa kantaa siihen onko osapuolella oikeus irtisanoa sopimus ja jos, millaisin ehdoin. 
  • Vastuunrajaukset. Tämä on tärkeä kappale erityisesti toimeksisaajan, eli kevytyrittäjän kannalta. Ja ehkä jopa juuri se syy, miksi tulee tehdä kirjallinen sopimus. Ilman vastuunrajausta sovelletaan täyden korvauksen periaatetta, eli sopimusrikkomustilanteessa sopimusta rikkonut osapuoli on velvollinen korvaamaan todellisen aiheutuneen vahingon kokonaisuudessaan. Eli rajaa enimmäisvastuu esimerkiksi asiakkaan maksamaan hintaan. Lisäksi toimeksisaajan intressissä on rajata tiettyjä vahinkoja kokonaan vastuun ulkopuolelle, tällaisia ovat erityisesti vaikeasti arvioitavat ja ennakoitavat välilliset vahingot.

ASIAKIRJAMALLI. Lataa täältä lakimiehen laatima kevytyrittäjän toimeksiantosopimusmalli ja turvaa selustasi tulevassa liiketoiminnassasi.


Kysyttävää? Ota yhteyttä, keskustelemme mielellämme asiasta lisää. Villy Lindfelt, puh: 044 2358 211 ja villy.lindfelt@lakius.fi

Villy Lindfelt

Villy Lindfelt

Villy on lakimies, KTM, OTM ja LL.M. sekä LAKIUS Oy:n perustaja. Ennen LAKIUS Oy:n perustamista Villy toimi useamman vuoden ajan keskisuuren teknologiayrityksen lakijohtajana. Villyn erikoisosaamista on kasvuyrityksen juridiset kysymykset, erityisesti sopimus-, immateriaali-, IT- ja työoikeusasioissa. Villyn intohimona on myös palvelumuotoilu, ja hän pyrkii huomioimaan asiakkaansa ja kuulijansa ja muotoilemaan viestin selkeäksi, ymmärrettäväksi ja innostavaksi. Villyyn voit ottaa yhteyttä sähköpostitse villy.lindfelt@lakius.fi tai puhelimitse 044 2358 211.

Jätä kommentti

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä